Vaikeneminen on kultaa?

Erna Bodström

Tässä kirjoituksessa tarkastelen Sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston vastauksia Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä koskeneeseen tutkimusraporttiin. Väitän, että ministeriön ja viraston viestinnässä vaikeneminen näyttää olevan kultaa ja pohdin, mitä tämä tarkoittaa kriisiviestinnän strategioiden näkökulmasta. Lue loppuun

Why inequality should matter

Njoki Githieya

“Ladies and Gentlemen, good afternoon, let me begin by a disclaimer: I am an Angry black woman in the making.” This was the line I used to open my presentation at the Challenges to Migrant and Racialized Researchers in the Nordic Countries workshop during the recently organized ETMU days in Jyväskylä. As a young black immigrant researcher in Finland, I am confronted by inequality more often than I’d care to disclose, but, for the purpose of this paper which is a representation of my short presentation at the seminar, I will try to address my thoughts holding the larger black community as a whole. Lue loppuun

Valkoisuuden luokkajako

Minna Seikkula

Rasismi on kirjava joukko sanoja, tekoja ja käytäntöjä. Yhteinen nimittäjä niille on valkoisuuden jäsentämä hierarkia. Valkoisuus merkitsee valtaa ja etuoikeutta, mutta se ei ole yksiulotteinen valtarakenne. Valkoisuuden vivahteet ja sen sisäiset erottelut vaikuttavat osaltaan siihen, miten erilaiset valkoista etuoikeutta pönkittävät käytännöt tunnistetaan kulloinkin rasismiksi. Lue loppuun

Somalialaistaustaisten naisten kokema rasismi kaupunkitilassa

Anu Isotalo

Oikeusministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin vähemmistöihin julkisissa tiloissa kohdistuva häirintä on Suomessa erittäin yleistä.[i] Somalialaistaustaisten helsinkiläisten kokemuksia tutkittaessa on havaittu erityisesti naisten kohtaavan kadulla tapahtuvaa, toistuvaa häirintää – nimittelyä, huutelua ja muuta asiatonta kohtelua.[ii] Vastaavat häirinnän kokemukset ovat tuttuja myös turkulaisille somalialaistaustaisille naisille. Tarkastelen kirjoituksessani heidän kertomuksiaan kaupunkitilassa kohdatusta rasismista ja siihen puuttumisesta. Tulkintani perustuvat haastatteluihin ja keskusteluihin Turussa asuvien naisten kanssa.[iii] Lue loppuun

Milloin tarkoitus pyhittää tutkimuskeinot?

Niko Pyrhönen

Viime aikoina on käyty keskustelua peitetarinan käyttämisestä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Viimeisin suurta huomiota herättänyt tapaus liittyy brittiläisen HOPE not hate -verkoston syyskuussa 2017 julkaisemaan tutkimukseen yhdysvaltaisesta äärioikeistosta ja uusnatseista. Tutkimusraportissaan ”My year inside the international alt-right” 25-vuotias ruotsalainen maisteriopiskelija Patrik Hermansson kertoo soluttautuneensa väkivaltaisen äärioikeiston pariin esiintymällä sananvapausloukkauksista graduaan tekevänä Erik Hellberginä, joka sympatisoi uusnatsismia ja on huolissaan ”arjalaisen rodun” puhtaana säilymisestä. Lue loppuun

The Silencing Force of Whiteness

Leonardo Custódio

In the first week of June, I participated in the workshop “Racism and Anti-racism in the Nordic Societies”[1], at the Södertörn University in Sweden. It was the first time I attended an academic anti-racism event. As a black newcomer to the field, I felt the discussions were rich and enlightening. However, I also felt how whiteness[2] in the academia can be silencing. Based on my experience in the workshop, this text is a reflection about the silencing force of whiteness in the academia and how it can affect the participation of black scholars in predominantly white groups, environments and debates. Lue loppuun