Why Trump? Examining racism, gender and capitalism

Suvi Keskinen

Since the elections on November 9th that resulted in Donald Trump being chosen as the next President of the US, various explanations have been presented by commentators in newspapers, TV and social media. Many of them, at least in Finland, seem to centre on the role of the white working-class and discuss how people in areas that suffer from large scale industrial decline wanted political change. However, this is a very narrow and to some extent misleading analysis of the complex problematics leading to the victory of Trump Lue loppuun

Miksi Trump? Pohdintoja rasismista, sukupuolesta ja kapitalismista

Suvi Keskinen

Yhdysvaltain marraskuisten presidentinvaalien jälkeen toimittajat ja sosiaalisen median kommentaattorit ovat kiivaasti etsineet selityksiä Donald Trumpin voitolle. Useimmat näyttävät (ainakin Suomessa) hakevan syitä valkoisen työväenluokan tyytymättömyydestä ja taloudellisesti heikosti menestyvien alueiden asukkaiden muutoksenhalusta. Tämä on kuitenkin kapea-alainen ja osittain harhaanjohtava kuva siitä yhteiskunnallisesta problematiikasta, joka Trumpin valinnan taustalta löytyy. Lue loppuun

Is there such a thing… A study of antiracism education in Finland (A summary)

Aminkeng A Alemanji

“Hello I am Amin, a researcher at the University of Helsinki working on the issue of antiracism education in Finland.” This is how I often introduce myself to people only to observe a quiet exclamation and a smug smile. I often wonder if this is because of who I am or what I am doing or if it is just my accent. In March 2015, a journalist working for YLE news helped me understand the reason for my interlocutors’ reactions when she followed her smile with the question “Oh is there such a thing (as antiracism education) in Finland?” Lue loppuun

Listen to the discussion on antiracist activism and challenging normative whiteness

What are the central questions for antiracism today and what kinds of strategies do activists and researchers use in their struggles towards an antiracist future? What is critical antiracist activism and how are understandings of it related to our intersecting positionalities? These are some of the questions that were addressed by activists and researchers in a panel discussion, organised by Raster network, at the Antiracist Forum. Lue loppuun

Suomi rodullistetulla maailmankartalla

Johanna Leinonen

Viimeisen vuoden aikana Suomessa on kiivaasti keskusteltu Soldiers of Odinin kaltaisista katupartioista. Internetin keskustelupalstoilla katupartioiden tarpeellisuutta on perusteltu nimenomaan turvapaikanhakijamiesten aiheuttamalla seksuaalisella uhalla suomalaisia naisia ja tyttöjä kohtaan. Marraskuussa 2015 Suvi Keskinen kirjoitti raiskausepäilyjä koskevissa keskusteluissa piilevästä sukupuolittuneesta rasismista sekä siitä, miten rodullistettuja ja sukupuolittuneita uhkakuvia rakennettiin poliittisessa toiminnassa ja kansalaiskeskustelussa. Jälkimmäisessä kirjoituksessa Keskinen viittasi kymmenen vuotta sitten kohua herättäneisiin Oulun raiskaustapauksiin, joihin syyllistyneitä henkilöitä ei koskaan löydetty, mutta jotka internetissä yhdistettiin yhtäältä turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin ja toisaalta muslimeihin ja Lähi-idän maista tulleisiin miehiin varsin hatarien tuntomerkkien (kuten ”tumma tukka” ja alkuperä ”jostain Välimeren maasta”) perusteella.

Nämä kuvaukset tuntuvat hämmentävän tutuilta, kun on tutkinut suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä intiimejä suhteita kuvaavia kirjoituksia 1980–2000-lukujen Hymy– ja Anna-lehtien palstoilla. Lue loppuun

#WhiteCurriculum – opiskelijaliike eurosentrismiä vastaan

Minna Seikkula

Viimeistään uuden lukuvuoden alkaessa on taas aika kaivaa opinto-ohjelmat esiin ja etsiytyä kurssikirjallisuuden ääreen. Mutta minkälaisiin ajatuksiin suomalaisten yliopistojen opintotarjonta meitä perehdyttää? Brittiyliopistoissa on kahden viime vuoden aikana ollut meneillään Why is my curriculum white -kampanja, joka kyseenalaistaa eurosentrisen opetussuunnitelman ja kurssikirjallisuuden – eli sen miten Eurooppaan sijoittuva näkökulma otetaan systemaattisesti ja kyseenalaistamatta tiedon ja tietämisen lähtökohdaksi ja mittapuuksi. Teemat ovat yhtälailla tärkeitä myös Suomessa, ja esimerkit muualta voivat rikastuttaa täkäläistä keskustelua. Lue loppuun

Miten ymmärtää ulkomaalaislakia? Perheenyhdistäminen ja siirtolaisuuden hallinta

Saara Pellander 

Ulkomaalaislaki ja sen tulkinta ovat liian kapeita. Ihmisten elämät ja heidän perheensä ovat monimuotoisempia kuin lain asettamat kategoriat edellyttävät. Esimerkiksi Suomesta avioliiton perusteella oleskelulupaa hakevilta on evätty oleskelulupia, koska Suomessa asui aviomiehen lisäksi hakijan lapsia ja lapsenlapsia. Vaikka maalaisjärjellä ajatellen voisi olettaa, että perheen olemassaolo Suomessa olisi hakijan eduksi, Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus tulkitsivat, että hakija käyttää avioliittoa keinona päästä Suomeen muun perheensä luokse.[i] Tästä huomaa, ettei lain tarkoitus ole yhdistää perheenjäseniä toisiinsa, vaan pitää mahdollisimman paljon ihmisiä Suomen ulkopuolella. Lue loppuun