On the use of “zero tolerance”: Institutional responses to discrimination based on gender and race in Finnish universities

Anaïs Duong-Pedica

Under the Act on Equality between Women and Men, Finnish universities must aim to “prevent discrimination based on gender, to promote equality between women and men, and thus to improve the status of women, particularly in working life”.  Since 2014, under the same Act, universities must also work to prevent “discrimination based on gender identity or gender expression”. Finnish universities are also obliged to conform to the Non-Discrimination Act for which the aims are “to foster and safeguard equality and enhance the protection provided by law to those who have been discriminated against in cases of discrimination”.  Discriminatory treatment based on “age, ethnic or national origin, nationality, language, religion, belief, opinion, health, disability, sexual orientation or other personal characteristics” fall under the scope of the Act. While there currently is little research written in English on racism in Finnish academia, cases of institutional and individual racism in universities have been documented in Finnish media. Lue loppuun

The Silencing Force of Whiteness

Leonardo Custódio

In the first week of June, I participated in the workshop “Racism and Anti-racism in the Nordic Societies”[1], at the Södertörn University in Sweden. It was the first time I attended an academic anti-racism event. As a black newcomer to the field, I felt the discussions were rich and enlightening. However, I also felt how whiteness[2] in the academia can be silencing. Based on my experience in the workshop, this text is a reflection about the silencing force of whiteness in the academia and how it can affect the participation of black scholars in predominantly white groups, environments and debates. Lue loppuun

#WhiteCurriculum – opiskelijaliike eurosentrismiä vastaan

Minna Seikkula

Viimeistään uuden lukuvuoden alkaessa on taas aika kaivaa opinto-ohjelmat esiin ja etsiytyä kurssikirjallisuuden ääreen. Mutta minkälaisiin ajatuksiin suomalaisten yliopistojen opintotarjonta meitä perehdyttää? Brittiyliopistoissa on kahden viime vuoden aikana ollut meneillään Why is my curriculum white -kampanja, joka kyseenalaistaa eurosentrisen opetussuunnitelman ja kurssikirjallisuuden – eli sen miten Eurooppaan sijoittuva näkökulma otetaan systemaattisesti ja kyseenalaistamatta tiedon ja tietämisen lähtökohdaksi ja mittapuuksi. Teemat ovat yhtälailla tärkeitä myös Suomessa, ja esimerkit muualta voivat rikastuttaa täkäläistä keskustelua. Lue loppuun

Rasismi tieteessä ennen ja nyt

Minna Seikkula, Aino Korvensyrjä ja Saara Pellander 

Rasismin mahdollisimman suppea määrittely yhteiskunnallisessa keskustelussa on tunnistettu strategia rasististen argumenttien ja käytäntöjen oikeuttamiseksi.[1] Akateeminen keskustelu rasismista kevään 2016 aikana muistuttaa siitä, että vastaavanlaisia määrittelykamppailuja käydään yhtälailla tutkimuksen kontekstissa. Helsingin yliopistolla järjestetty pohjoismaista rotuhygieniaa ja eugeniikkaa käsitellyt seminaari ja Poliisiammattikorkeakoulun Maahanmuutto ja turvallisuus -raportti ovat esimerkkejä siitä, että rasismin käsitteellistäminen vaatii huomiota myös tutkimuksessa. Lue loppuun

On practicing anti-racism in academia

Pauline Hortelano

What does it mean for an academic to practice anti-racism? Is it about acknowledging that racism occurs in and outside of academia? Is it about familiarizing oneself with “race” and critical race or postcolonial discourses? Is it a matter of incorporating discussions on “race”, racialization or Othering in one’s teaching, research and writing? Or does practicing anti-racism entail more than these? Lue loppuun