On the use of “zero tolerance”: Institutional responses to discrimination based on gender and race in Finnish universities

Anaïs Duong-Pedica

Under the Act on Equality between Women and Men, Finnish universities must aim to “prevent discrimination based on gender, to promote equality between women and men, and thus to improve the status of women, particularly in working life”.  Since 2014, under the same Act, universities must also work to prevent “discrimination based on gender identity or gender expression”. Finnish universities are also obliged to conform to the Non-Discrimination Act for which the aims are “to foster and safeguard equality and enhance the protection provided by law to those who have been discriminated against in cases of discrimination”.  Discriminatory treatment based on “age, ethnic or national origin, nationality, language, religion, belief, opinion, health, disability, sexual orientation or other personal characteristics” fall under the scope of the Act. While there currently is little research written in English on racism in Finnish academia, cases of institutional and individual racism in universities have been documented in Finnish media.

Lue loppuun →

Worthy Lives and Building Homes

Grace I-An Gao

Taiwanese architect Hsieh’s installation during Helsinki Design Week 2017 changed my views about the racism debate and the imagination of borders. Although the installation has ended, the implication is profoundly valid and still worthwhile to help us discover the power embedded in the community. It engages people to ponder the important questions from the refugee communities: ”Whose life is worthy? Whose suffering is recognized? Who counts as human?” (for related discussion see Näre, 2018). There is no one universal answer to these profound questions, but a constant attempt to engage, negotiate and redefine. Specifically, Hsieh’s architecture installation enables me to get to know the people from the Right to Live demonstration.

Lue loppuun →

On aika haastaa valkoisen pelastajan asenne

Rasisminvastainen tutkijaverkosto RASTER tukee SahWira Africa Internationalin esittämää kritiikkiä ja vaatimuksia palkittua PLAN International Finlandin “Äitiysvaatteita 12-vuotiaalle” kampanjaa kohtaan. Haluamme myös kannustaa muita järjestöjä jatkamaan kriittistä keskustelua tavoista, jolla toistuvasti puhutaan ruskeiden ja mustien naisten puolesta ja lähdetään ”pelastamaan heitä”.

Lue loppuun →

Vaikeneminen on kultaa?

Erna Bodström

Tässä kirjoituksessa tarkastelen Sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston vastauksia Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä koskeneeseen tutkimusraporttiin. Väitän, että ministeriön ja viraston viestinnässä vaikeneminen näyttää olevan kultaa ja pohdin, mitä tämä tarkoittaa kriisiviestinnän strategioiden näkökulmasta.

Lue loppuun →

Why inequality should matter

Njoki Githieya

“Ladies and Gentlemen, good afternoon, let me begin by a disclaimer: I am an Angry black woman in the making.” This was the line I used to open my presentation at the Challenges to Migrant and Racialized Researchers in the Nordic Countries workshop during the recently organized ETMU days in Jyväskylä. As a young black immigrant researcher in Finland, I am confronted by inequality more often than I’d care to disclose, but, for the purpose of this paper which is a representation of my short presentation at the seminar, I will try to address my thoughts holding the larger black community as a whole.

Lue loppuun →

Valkoisuuden luokkajako

Minna Seikkula

Rasismi on kirjava joukko sanoja, tekoja ja käytäntöjä. Yhteinen nimittäjä niille on valkoisuuden jäsentämä hierarkia. Valkoisuus merkitsee valtaa ja etuoikeutta, mutta se ei ole yksiulotteinen valtarakenne. Valkoisuuden vivahteet ja sen sisäiset erottelut vaikuttavat osaltaan siihen, miten erilaiset valkoista etuoikeutta pönkittävät käytännöt tunnistetaan kulloinkin rasismiksi.

Lue loppuun →

Somalialaistaustaisten naisten kokema rasismi kaupunkitilassa

Anu Isotalo

Oikeusministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin vähemmistöihin julkisissa tiloissa kohdistuva häirintä on Suomessa erittäin yleistä.[i] Somalialaistaustaisten helsinkiläisten kokemuksia tutkittaessa on havaittu erityisesti naisten kohtaavan kadulla tapahtuvaa, toistuvaa häirintää – nimittelyä, huutelua ja muuta asiatonta kohtelua.[ii] Vastaavat häirinnän kokemukset ovat tuttuja myös turkulaisille somalialaistaustaisille naisille. Tarkastelen kirjoituksessani heidän kertomuksiaan kaupunkitilassa kohdatusta rasismista ja siihen puuttumisesta. Tulkintani perustuvat haastatteluihin ja keskusteluihin Turussa asuvien naisten kanssa.[iii]

Lue loppuun →