Vesa Puuronen
Suomen laki perustuu kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyihin arvoihin. Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota suojaavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Myös Suomen lainsäädäntö perustuslakia myöten suojaa sananvapautta. Lue loppuun
Njoki Githieya
“Ladies and Gentlemen, good afternoon, let me begin by a disclaimer: I am an Angry black woman in the making.” This was the line I used to open my presentation at the Challenges to Migrant and Racialized Researchers in the Nordic Countries workshop during the recently organized ETMU days in Jyväskylä. As a young black immigrant researcher in Finland, I am confronted by inequality more often than I’d care to disclose, but, for the purpose of this paper which is a representation of my short presentation at the seminar, I will try to address my thoughts holding the larger black community as a whole. Lue loppuun
Minna Seikkula
Rasismi on kirjava joukko sanoja, tekoja ja käytäntöjä. Yhteinen nimittäjä niille on valkoisuuden jäsentämä hierarkia. Valkoisuus merkitsee valtaa ja etuoikeutta, mutta se ei ole yksiulotteinen valtarakenne. Valkoisuuden vivahteet ja sen sisäiset erottelut vaikuttavat osaltaan siihen, miten erilaiset valkoista etuoikeutta pönkittävät käytännöt tunnistetaan kulloinkin rasismiksi. Lue loppuun
Anu Isotalo
Oikeusministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin vähemmistöihin julkisissa tiloissa kohdistuva häirintä on Suomessa erittäin yleistä.[i] Somalialaistaustaisten helsinkiläisten kokemuksia tutkittaessa on havaittu erityisesti naisten kohtaavan kadulla tapahtuvaa, toistuvaa häirintää – nimittelyä, huutelua ja muuta asiatonta kohtelua.[ii] Vastaavat häirinnän kokemukset ovat tuttuja myös turkulaisille somalialaistaustaisille naisille. Tarkastelen kirjoituksessani heidän kertomuksiaan kaupunkitilassa kohdatusta rasismista ja siihen puuttumisesta. Tulkintani perustuvat haastatteluihin ja keskusteluihin Turussa asuvien naisten kanssa.[iii] Lue loppuun
Niko Pyrhönen
Viime aikoina on käyty keskustelua peitetarinan käyttämisestä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Viimeisin suurta huomiota herättänyt tapaus liittyy brittiläisen HOPE not hate -verkoston syyskuussa 2017 julkaisemaan tutkimukseen yhdysvaltaisesta äärioikeistosta ja uusnatseista. Tutkimusraportissaan ”My year inside the international alt-right” 25-vuotias ruotsalainen maisteriopiskelija Patrik Hermansson kertoo soluttautuneensa väkivaltaisen äärioikeiston pariin esiintymällä sananvapausloukkauksista graduaan tekevänä Erik Hellberginä, joka sympatisoi uusnatsismia ja on huolissaan ”arjalaisen rodun” puhtaana säilymisestä. Lue loppuun
Leonardo Custódio
In the first week of June, I participated in the workshop “Racism and Anti-racism in the Nordic Societies”[1], at the Södertörn University in Sweden. It was the first time I attended an academic anti-racism event. As a black newcomer to the field, I felt the discussions were rich and enlightening. However, I also felt how whiteness[2] in the academia can be silencing. Based on my experience in the workshop, this text is a reflection about the silencing force of whiteness in the academia and how it can affect the participation of black scholars in predominantly white groups, environments and debates. Lue loppuun
Raster-blogin Suvi Keskinen vieraili #StopHatredNow-tapahtumassa
Antirasistinen interkulttuurinen tapahtuma #StopHatredNow valtasi Kansallisteatterin Lavaklubin kolmeksi päiväksi toukokuussa 2017. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä taidekentän monimuotoisuutta. Yleisö sai seurata ja osallistua ohjelmaan, joka sisälsi luentoja, paneelikeskusteluja ja workshopeja. Ilta-ohjelmasta löytyi myös musiikkia ja teatteria. Toista kertaa järjestettävän tapahtuman toteutti löyhä verkosto, johon kuuluivat UrbanApa, Kulttuuria kaikille -palvelu, Kulttuurikeskus Caisa, Interkult, Aalto-yliopiston ViCCA / CuMMA, Zodiak – Uuden tanssin keskus, ArtsEqual, Kansallisteatterin Lavaklubi sekä Ruskeat Tytöt. Lue loppuun
