Viime vuosina useat opiskelijat ja tutkijat, joita rodullistetaan ei-valkoisina, ovat nostaneet esiin suomalaisessa yliopistomaailmassa esiintyvää rasismia ja rasisminvastaisten käytäntöjen puutetta. Njoki Githieya kirjoitti RASTER blogissa joulukuussa 2017 siitä, miten yhden identiteetin – valkoisuuden – valta-asema johtaa “toiseksi” asetettujen arvottamiseen suhteessa tuohon normiin. Hän korosti myös tarvetta keskustella siitä, miten mustien ja afrikkalaisten läsnäolon oikeutusta jatkuvasti kyseenalaistetaan akateemisessa maailmassa. Muutamaa kuukautta aiemmin julkaistussa blogikirjoituksessa tutkija Leonardo Custódio analysoi sitä, miten pohjoismaisen akateemisen maailman läpitunkeva valkoisuus hiljentää sen ulkopuolelle asetettuja.
Several students and researchers who are racialised as non-white have raised critical questions about racism in the Finnish academia and pointed out the lack of existing practices to tackle such problems in recent years. In a RASTER blog post, published in December 2017, Njoki Githieya identified the domination of one identity – whiteness – in ascribing value to persons treated as ‘others’ and urged for a discussion of the various forms of systemic de-legitimization of Blacks and Africans in the Finnish academia. A few months earlier in another blog text, researcher Leonardo Custódio had analysed the silencing force of whiteness in the Nordic academia.
Markus Himanen
Etnisestä profiloinnista keskustellaan jälleen julkisuudessa. Tullin virkamiehet pysäyttivät ja tarkastivat kuuden vaasalaisen jalkapallojoukkueen VPS:n pelaajan henkilöllisyyden heidän saapuessaan lauantaina 9.3.2019 Ruotsista pelimatkalta Vaasaan. Pysäytykset ovat herättäneet keskustelua mediassa sen jälkeen kun joukkueen kapteeni twiittasi, että vain ne pelaajat, ”joiden ihonväri ei ole valkoinen”, valittiin tarkastukseen.
21 järjestön ja verkoston yhteiskannanotto
Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö on väärin ja tuomittavaa – tekijästä riippumatta. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi joutuu ympäri maailmaa joka päivä tuhansia lapsia, tyttöjä ja poikia, naisia, miehiä ja muunsukupuolisia. Seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa valtavasti kärsimystä globaalisti. Siksi aiheesta Suomessa virinnyt julkinen keskustelu on erittäin tärkeä. Samaan aikaan on valitettavaa, että keskustelu on ollut hyvin yksiulotteista ja leimaavaa. Keskustelussa väkivaltaa kokeneiden äänet ovat jääneet huomiotta, eikä hyväksikäytön arkipäiväistä ja rakenteellista luonnetta ole käsitelty riittävästi. Haluamme kirjoituksellamme osoittaa tukemme kaikille seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreille ja kannustaa kaikkia vastuulliseen ja väkivallan kokemuksia kunnioittavaan keskusteluun.
Minna Seikkula ja Markus Himanen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.12.2018 julkaisema raportti Romanien hyvinvointi ja osallisuus nostaa jälleen esille romanien kokemaa syrjintää Suomessa. Tärkeä tutkimus herättää samalla kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa käsitellään rasismia. Mielestämme erityisen tärkeää olisi tarkastella julkisen vallan vastuuta syrjintään puuttumisessa sekä rakenteellisen rasismin vaikutuksia vähemmistöjen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.
Markus Himanen ja Suvi Keskinen
Poliisin tapa käsitellä paperittomuutta aiheutti hiljattain kohun, kun rodullistavia stereotypioita sisältävä diasarja ulkomaalaisvalvonnasta päätyi julkisuuteen. Pysäytetyt-hankkeen tutkimusraportissa toimme esille, kuinka tärkeää poliisin olisi käsitellä rasismiin ja syrjintään liittyviä käytäntöjä ja ajatustapoja. Keskustelu vaikuttaa kuitenkin aina tyrehtyvän ennen kuin se on alkanutkaan.
Anaïs Duong-Pedica
Under the Act on Equality between Women and Men, Finnish universities must aim to “prevent discrimination based on gender, to promote equality between women and men, and thus to improve the status of women, particularly in working life”. Since 2014, under the same Act, universities must also work to prevent “discrimination based on gender identity or gender expression”. Finnish universities are also obliged to conform to the Non-Discrimination Act for which the aims are “to foster and safeguard equality and enhance the protection provided by law to those who have been discriminated against in cases of discrimination”. Discriminatory treatment based on “age, ethnic or national origin, nationality, language, religion, belief, opinion, health, disability, sexual orientation or other personal characteristics” fall under the scope of the Act. While there currently is little research written in English on racism in Finnish academia, cases of institutional and individual racism in universities have been documented in Finnish media.
Grace I-An Gao
Taiwanese architect Hsieh’s installation during Helsinki Design Week 2017 changed my views about the racism debate and the imagination of borders. Although the installation has ended, the implication is profoundly valid and still worthwhile to help us discover the power embedded in the community. It engages people to ponder the important questions from the refugee communities: ”Whose life is worthy? Whose suffering is recognized? Who counts as human?” (for related discussion see Näre, 2018). There is no one universal answer to these profound questions, but a constant attempt to engage, negotiate and redefine. Specifically, Hsieh’s architecture installation enables me to get to know the people from the Right to Live demonstration.
RASTER on mukana kansalaisjärjestöjen kampanjassa, jolla pyritään nostamaan Suomen pakolaiskiintiötä.
Rasisminvastainen tutkijaverkosto RASTER tukee SahWira Africa Internationalin esittämää kritiikkiä ja vaatimuksia palkittua PLAN International Finlandin “Äitiysvaatteita 12-vuotiaalle” kampanjaa kohtaan. Haluamme myös kannustaa muita järjestöjä jatkamaan kriittistä keskustelua tavoista, jolla toistuvasti puhutaan ruskeiden ja mustien naisten puolesta ja lähdetään ”pelastamaan heitä”.
