Romanien kokema rasistinen syrjintä ja rakenteellinen rasismi Suomessa

Minna Seikkula ja Markus Himanen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.12.2018 julkaisema raportti Romanien hyvinvointi ja osallisuus nostaa jälleen esille romanien kokemaa syrjintää Suomessa. Tärkeä tutkimus herättää samalla kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa käsitellään rasismia. Mielestämme erityisen tärkeää olisi tarkastella julkisen vallan vastuuta syrjintään puuttumisessa sekä rakenteellisen rasismin vaikutuksia vähemmistöjen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan. Lue loppuun

Miksi rasismista ja etnisestä profiloinnista poliisitoiminnassa on niin vaikeaa keskustella? – ja seitsemän muuta kysymystä Helsingin poliisilaitokselle

Markus Himanen ja Suvi Keskinen

Poliisin tapa käsitellä paperittomuutta aiheutti hiljattain kohun, kun rodullistavia stereotypioita sisältävä diasarja ulkomaalaisvalvonnasta päätyi julkisuuteen.  Pysäytetyt-hankkeen tutkimusraportissa toimme esille, kuinka tärkeää poliisin olisi käsitellä rasismiin ja syrjintään liittyviä käytäntöjä ja ajatustapoja. Keskustelu vaikuttaa kuitenkin aina tyrehtyvän ennen kuin se on alkanutkaan. Lue loppuun

Why inequality should matter

Njoki Githieya

“Ladies and Gentlemen, good afternoon, let me begin by a disclaimer: I am an Angry black woman in the making.” This was the line I used to open my presentation at the Challenges to Migrant and Racialized Researchers in the Nordic Countries workshop during the recently organized ETMU days in Jyväskylä. As a young black immigrant researcher in Finland, I am confronted by inequality more often than I’d care to disclose, but, for the purpose of this paper which is a representation of my short presentation at the seminar, I will try to address my thoughts holding the larger black community as a whole. Lue loppuun

Valkoisuuden luokkajako

Minna Seikkula

Rasismi on kirjava joukko sanoja, tekoja ja käytäntöjä. Yhteinen nimittäjä niille on valkoisuuden jäsentämä hierarkia. Valkoisuus merkitsee valtaa ja etuoikeutta, mutta se ei ole yksiulotteinen valtarakenne. Valkoisuuden vivahteet ja sen sisäiset erottelut vaikuttavat osaltaan siihen, miten erilaiset valkoista etuoikeutta pönkittävät käytännöt tunnistetaan kulloinkin rasismiksi. Lue loppuun

Somalialaistaustaisten naisten kokema rasismi kaupunkitilassa

Anu Isotalo

Oikeusministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin vähemmistöihin julkisissa tiloissa kohdistuva häirintä on Suomessa erittäin yleistä.[i] Somalialaistaustaisten helsinkiläisten kokemuksia tutkittaessa on havaittu erityisesti naisten kohtaavan kadulla tapahtuvaa, toistuvaa häirintää – nimittelyä, huutelua ja muuta asiatonta kohtelua.[ii] Vastaavat häirinnän kokemukset ovat tuttuja myös turkulaisille somalialaistaustaisille naisille. Tarkastelen kirjoituksessani heidän kertomuksiaan kaupunkitilassa kohdatusta rasismista ja siihen puuttumisesta. Tulkintani perustuvat haastatteluihin ja keskusteluihin Turussa asuvien naisten kanssa.[iii] Lue loppuun

Milloin tarkoitus pyhittää tutkimuskeinot?

Niko Pyrhönen

Viime aikoina on käyty keskustelua peitetarinan käyttämisestä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Viimeisin suurta huomiota herättänyt tapaus liittyy brittiläisen HOPE not hate -verkoston syyskuussa 2017 julkaisemaan tutkimukseen yhdysvaltaisesta äärioikeistosta ja uusnatseista. Tutkimusraportissaan ”My year inside the international alt-right” 25-vuotias ruotsalainen maisteriopiskelija Patrik Hermansson kertoo soluttautuneensa väkivaltaisen äärioikeiston pariin esiintymällä sananvapausloukkauksista graduaan tekevänä Erik Hellberginä, joka sympatisoi uusnatsismia ja on huolissaan ”arjalaisen rodun” puhtaana säilymisestä. Lue loppuun