Milloin tarkoitus pyhittää tutkimuskeinot?

Niko Pyrhönen

Viime aikoina on käyty keskustelua peitetarinan käyttämisestä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Viimeisin suurta huomiota herättänyt tapaus liittyy brittiläisen HOPE not hate -verkoston syyskuussa 2017 julkaisemaan tutkimukseen yhdysvaltaisesta äärioikeistosta ja uusnatseista. Tutkimusraportissaan ”My year inside the international alt-right” 25-vuotias ruotsalainen maisteriopiskelija Patrik Hermansson kertoo soluttautuneensa väkivaltaisen äärioikeiston pariin esiintymällä sananvapausloukkauksista graduaan tekevänä Erik Hellberginä, joka sympatisoi uusnatsismia ja on huolissaan ”arjalaisen rodun” puhtaana säilymisestä. Lue loppuun

Whiteness as a privilege and a struggle

Daria Krivonos

Whiteness is not a matter of skin pigmentation or phenotypical traits but a structural system of advantage that grants privilege to white people. Whiteness as a system of supremacy and privilege is based on exclusion of other groups, and hence, becomes a site of struggle for people who don’t meet the social ideal of whiteness, such as, for example, Russian-speakers in Finland. Lue loppuun

(The unexplored sides of) Everyday racism

Faith Mkwesha

 On March 8, 2016, on the occasion of International Women’s Day, I was asked to give a speech about safety at a public demonstration in Turku. The event was organized by individual activists together with KJAR (the System of Free Women Society of East Kurdistan). The theme was Take Back the Night, which has been a rallying point for different feminist demonstrations in Turku during the last three years. In 2016, the theme Take Back the Night was motivated by a desire to reclaim public space from fascist and nationalist groups that had roamed in public spaces in the city at night. They claim that their motive is to protect Finnish white women who are under threat of rape and physical violence by migrant men. These groups have practiced violence and hatred towards women, racialized people, trans* people and other marginalized groups.  Like in all nationalist projects, women’s bodies are being used as arguments for racist values. Lue loppuun

Miksi Trump? Pohdintoja rasismista, sukupuolesta ja kapitalismista

Suvi Keskinen

Yhdysvaltain marraskuisten presidentinvaalien jälkeen toimittajat ja sosiaalisen median kommentaattorit ovat kiivaasti etsineet selityksiä Donald Trumpin voitolle. Useimmat näyttävät (ainakin Suomessa) hakevan syitä valkoisen työväenluokan tyytymättömyydestä ja taloudellisesti heikosti menestyvien alueiden asukkaiden muutoksenhalusta. Tämä on kuitenkin kapea-alainen ja osittain harhaanjohtava kuva siitä yhteiskunnallisesta problematiikasta, joka Trumpin valinnan taustalta löytyy. Lue loppuun

Is there such a thing… A study of antiracism education in Finland (A summary)

Aminkeng A Alemanji

“Hello I am Amin, a researcher at the University of Helsinki working on the issue of antiracism education in Finland.” This is how I often introduce myself to people only to observe a quiet exclamation and a smug smile. I often wonder if this is because of who I am or what I am doing or if it is just my accent. In March 2015, a journalist working for YLE news helped me understand the reason for my interlocutors’ reactions when she followed her smile with the question “Oh is there such a thing (as antiracism education) in Finland?” Lue loppuun

Suomi rodullistetulla maailmankartalla

Johanna Leinonen

Viimeisen vuoden aikana Suomessa on kiivaasti keskusteltu Soldiers of Odinin kaltaisista katupartioista. Internetin keskustelupalstoilla katupartioiden tarpeellisuutta on perusteltu nimenomaan turvapaikanhakijamiesten aiheuttamalla seksuaalisella uhalla suomalaisia naisia ja tyttöjä kohtaan. Marraskuussa 2015 Suvi Keskinen kirjoitti raiskausepäilyjä koskevissa keskusteluissa piilevästä sukupuolittuneesta rasismista sekä siitä, miten rodullistettuja ja sukupuolittuneita uhkakuvia rakennettiin poliittisessa toiminnassa ja kansalaiskeskustelussa. Jälkimmäisessä kirjoituksessa Keskinen viittasi kymmenen vuotta sitten kohua herättäneisiin Oulun raiskaustapauksiin, joihin syyllistyneitä henkilöitä ei koskaan löydetty, mutta jotka internetissä yhdistettiin yhtäältä turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin ja toisaalta muslimeihin ja Lähi-idän maista tulleisiin miehiin varsin hatarien tuntomerkkien (kuten ”tumma tukka” ja alkuperä ”jostain Välimeren maasta”) perusteella.

Nämä kuvaukset tuntuvat hämmentävän tutuilta, kun on tutkinut suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä intiimejä suhteita kuvaavia kirjoituksia 1980–2000-lukujen Hymy– ja Anna-lehtien palstoilla. Lue loppuun