Johanna Leinonen, Minna Seikkula ja Suvi Keskinen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kotona Suomessa -hanke julkaisi 15.5.2020 tutkimusraportin, jossa on analysoitu työnantajien kokemuksia maahanmuuttajien rekrytoinnista. Taloustutkimuksen toteuttamassa raportissa haastateltiin yli tuhatta yritysten rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Samalla kun raportin tulokset viitattaavat rakenteellisen rasismin olemassaoloon, raportissa vaietaan rasismista valitettavan tyypillisellä tavalla.

Suvi Keskinen

In 2017, several activities were organised in both Denmark and the US Virgin Islands to commemorate the centenary of the end of Danish colonialism in the Caribbean. 100 years had passed since Denmark sold the three islands (St. Croix, St. John and St. Thomas) to the US, which marked the end of over 200 years of Danish colonial rule on the islands.

Viime vuosina useat opiskelijat ja tutkijat, joita rodullistetaan ei-valkoisina, ovat nostaneet esiin suomalaisessa yliopistomaailmassa esiintyvää rasismia ja rasisminvastaisten käytäntöjen puutetta. Njoki Githieya kirjoitti RASTER blogissa joulukuussa 2017 siitä, miten yhden identiteetin – valkoisuuden – valta-asema johtaa “toiseksi” asetettujen arvottamiseen suhteessa tuohon normiin. Hän korosti myös tarvetta keskustella siitä, miten mustien ja afrikkalaisten läsnäolon oikeutusta jatkuvasti kyseenalaistetaan akateemisessa maailmassa. Muutamaa kuukautta aiemmin julkaistussa blogikirjoituksessa tutkija Leonardo Custódio analysoi sitä, miten pohjoismaisen akateemisen maailman läpitunkeva valkoisuus hiljentää sen ulkopuolelle asetettuja.

Markus Himanen 

Etnisestä profiloinnista keskustellaan jälleen julkisuudessa. Tullin virkamiehet pysäyttivät ja tarkastivat kuuden vaasalaisen jalkapallojoukkueen VPS:n pelaajan henkilöllisyyden heidän saapuessaan lauantaina 9.3.2019 Ruotsista pelimatkalta Vaasaan. Pysäytykset ovat herättäneet keskustelua mediassa sen jälkeen kun joukkueen kapteeni twiittasi, että vain ne pelaajat, ”joiden ihonväri ei ole valkoinen”, valittiin tarkastukseen.

Minna Seikkula ja Markus Himanen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.12.2018 julkaisema raportti Romanien hyvinvointi ja osallisuus nostaa jälleen esille romanien kokemaa syrjintää Suomessa. Tärkeä tutkimus herättää samalla kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa käsitellään rasismia. Mielestämme erityisen tärkeää olisi tarkastella julkisen vallan vastuuta syrjintään puuttumisessa sekä rakenteellisen rasismin vaikutuksia vähemmistöjen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Markus Himanen ja Suvi Keskinen

Poliisin tapa käsitellä paperittomuutta aiheutti hiljattain kohun, kun rodullistavia stereotypioita sisältävä diasarja ulkomaalaisvalvonnasta päätyi julkisuuteen.  Pysäytetyt-hankkeen tutkimusraportissa toimme esille, kuinka tärkeää poliisin olisi käsitellä rasismiin ja syrjintään liittyviä käytäntöjä ja ajatustapoja. Keskustelu vaikuttaa kuitenkin aina tyrehtyvän ennen kuin se on alkanutkaan.

Njoki Githieya

“Ladies and Gentlemen, good afternoon, let me begin by a disclaimer: I am an Angry black woman in the making.” This was the line I used to open my presentation at the Challenges to Migrant and Racialized Researchers in the Nordic Countries workshop during the recently organized ETMU days in Jyväskylä. As a young black immigrant researcher in Finland, I am confronted by inequality more often than I’d care to disclose, but, for the purpose of this paper which is a representation of my short presentation at the seminar, I will try to address my thoughts holding the larger black community as a whole.

Minna Seikkula

Rasismi on kirjava joukko sanoja, tekoja ja käytäntöjä. Yhteinen nimittäjä niille on valkoisuuden jäsentämä hierarkia. Valkoisuus merkitsee valtaa ja etuoikeutta, mutta se ei ole yksiulotteinen valtarakenne. Valkoisuuden vivahteet ja sen sisäiset erottelut vaikuttavat osaltaan siihen, miten erilaiset valkoista etuoikeutta pönkittävät käytännöt tunnistetaan kulloinkin rasismiksi.