Tunneaallot ja kysymys harhaanjohtavasta tiedottamisesta

Sari Irni

Kaksi päivää paljon huomiota saaneen, Afganistaniin 3.4. lähteneen, palautuslennon jälkeen Helsingin Sanomat julkaisi analyysin otsikolla ”Some-aalto palautuslennosta Afganistaniin käänsi valon sinne, minne moni ei halua katsoa – ja teki sen tavalla, joka kertoo paljon ajastamme” (Pullinen 2017). Kirjoituksen alaotsikko kuuluu seuraavasti: “Palautuslento Afganistaniin käynnisti huhumyllyn, jossa faktat jäivät somen tunneaallon alle”. Lue loppuun

A Statement on Finland’s Current Asylum Policy

Raster.fi re-publishes a statement signed by over hundred Finnish academics on Feb 27.[i] The original statement in Finnish is available below the English version.

kannanotto1
On the square adjacent to Helsinki’s railway station, asylum seekers from Iraq and Afghanistan are demonstrating for a third week. They represent the victims of Finland’s new interpretation of asylum policy. Lue loppuun

Haluammeko toimia kuin Eichmann?

Sari Irni

Ylen mukaan vastaanottokeskukset ovat raportoineet viime vuonna 58 itsemurhayrityksestä, ja tämän vuoden puolella niitä on ollut noin kymmenen (Hämäläinen 2017). Nämä luvut ovat erittäin huolestuttavia. Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus jatkuu Helsingin Rautatientorilla edelleen 27.2. tapahtuneen Maahanmuuttovirastossa käynnin ja keskustelun jälkeen. Itsemurhayritykset ovat yksi oire tämänhetkisestä suomalaisesta turvapaikkapolitiikasta, jota 10.2.2017 alkanut ja yhä jatkuva turvapaikanhakijoiden mielenilmaus pyrkii vastustamaan. Lue loppuun

Karkotettava elää lainattua aikaa

Jukka Könönen & Niina Vuolajärvi

Pakolaiskriisi tiivistyy helposti uutisoinnissa dramaattisiin kuviin Välimerellä hengestään kamppailevista siirtolaisista ja heitä pelastavista rajavartijoista. Vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, mikä siirtolaisia odottaa Euroopan ulkorajojen ylittämisen jälkeen: oleskeluluvan saaminen voi olla vaikeampaa kuin itse rajojen ylittäminen. Lue loppuun

Miten ymmärtää ulkomaalaislakia? Perheenyhdistäminen ja siirtolaisuuden hallinta

Saara Pellander 

Ulkomaalaislaki ja sen tulkinta ovat liian kapeita. Ihmisten elämät ja heidän perheensä ovat monimuotoisempia kuin lain asettamat kategoriat edellyttävät. Esimerkiksi Suomesta avioliiton perusteella oleskelulupaa hakevilta on evätty oleskelulupia, koska Suomessa asui aviomiehen lisäksi hakijan lapsia ja lapsenlapsia. Vaikka maalaisjärjellä ajatellen voisi olettaa, että perheen olemassaolo Suomessa olisi hakijan eduksi, Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus tulkitsivat, että hakija käyttää avioliittoa keinona päästä Suomeen muun perheensä luokse.[i] Tästä huomaa, ettei lain tarkoitus ole yhdistää perheenjäseniä toisiinsa, vaan pitää mahdollisimman paljon ihmisiä Suomen ulkopuolella. Lue loppuun