Somalialaistaustaisten naisten kokema rasismi kaupunkitilassa

Anu Isotalo

Oikeusministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin vähemmistöihin julkisissa tiloissa kohdistuva häirintä on Suomessa erittäin yleistä.[i] Somalialaistaustaisten helsinkiläisten kokemuksia tutkittaessa on havaittu erityisesti naisten kohtaavan kadulla tapahtuvaa, toistuvaa häirintää – nimittelyä, huutelua ja muuta asiatonta kohtelua.[ii] Vastaavat häirinnän kokemukset ovat tuttuja myös turkulaisille somalialaistaustaisille naisille. Tarkastelen kirjoituksessani heidän kertomuksiaan kaupunkitilassa kohdatusta rasismista ja siihen puuttumisesta. Tulkintani perustuvat haastatteluihin ja keskusteluihin Turussa asuvien naisten kanssa.[iii] Lue loppuun

Haluammeko toimia kuin Eichmann?

Sari Irni

Ylen mukaan vastaanottokeskukset ovat raportoineet viime vuonna 58 itsemurhayrityksestä, ja tämän vuoden puolella niitä on ollut noin kymmenen (Hämäläinen 2017). Nämä luvut ovat erittäin huolestuttavia. Turvapaikanhakijoiden mielenilmaus jatkuu Helsingin Rautatientorilla edelleen 27.2. tapahtuneen Maahanmuuttovirastossa käynnin ja keskustelun jälkeen. Itsemurhayritykset ovat yksi oire tämänhetkisestä suomalaisesta turvapaikkapolitiikasta, jota 10.2.2017 alkanut ja yhä jatkuva turvapaikanhakijoiden mielenilmaus pyrkii vastustamaan. Lue loppuun

Rasismi tieteessä ennen ja nyt

Minna Seikkula, Aino Korvensyrjä ja Saara Pellander 

Rasismin mahdollisimman suppea määrittely yhteiskunnallisessa keskustelussa on tunnistettu strategia rasististen argumenttien ja käytäntöjen oikeuttamiseksi.[1] Akateeminen keskustelu rasismista kevään 2016 aikana muistuttaa siitä, että vastaavanlaisia määrittelykamppailuja käydään yhtälailla tutkimuksen kontekstissa. Helsingin yliopistolla järjestetty pohjoismaista rotuhygieniaa ja eugeniikkaa käsitellyt seminaari ja Poliisiammattikorkeakoulun Maahanmuutto ja turvallisuus -raportti ovat esimerkkejä siitä, että rasismin käsitteellistäminen vaatii huomiota myös tutkimuksessa. Lue loppuun

Käänteisrasismin mahdottomuus

Suvi Keskinen ja Minna Seikkula

Rasismiin liittyvä käsitteistö on suomenkielessä vielä vakiintumatonta ja monet kansainvälisessä keskustelussa keskeiset sanat kuten rodullistaminen, valkoisuusnormi tai kolonialististen ajatustapojen purkaminen etsivät vielä paikkaansa rasisminvastaisten aktiivien ja tutkijoiden kielenkäytössä. Jotkut sanat näyttävät silti yleistyneen. ”Käänteisrasismiin” törmää niin opiskelijoiden esseevastauksissa ja seminaarikeskusteluissa kuin maahanmuuttoa käsitteleviä verkkokeskusteluja selatessa. Mikä on tämä nopeasti yleistynyt termi ja millaisiin tarkoituksiin sitä käytetään?

Lue loppuun