Viime vuosina erityisesti brittiyliopistoissa on noussut opiskelijaliikkeitä, jotka kyseenalaistavat akateemisen opetuksen eurosentrisen perustan. Kampanja Why is My Curriculum White? on nostanut esiin sen, miten yliopistojen kurssisisällöt ja lukemistot rakentuvat pääasiassa länsimaisten, valkoisten miesten teksteille. Kysymys ei ole vain yksittäisistä kirjavalinnoista, vaan laajemmasta tiedon vallasta: siitä, mitä näkökulmia pidetään universaaleina ja mitä rajataan marginaaliin. Opiskelijoiden vaatimus…

To understand the reality of racial and ethnic profiling in Finland, one must begin with the lived experiences of those subjected to it. Encounters with law enforcement that single out individuals on the basis of skin color, accent, or perceived “foreignness” are more than fleeting inconveniences. They are moments of humiliation, exclusion, and fear. For…

When I reflect on contemporary debates about racism, particularly in digital spaces, I am struck by the paradox that racism is both omnipresent and invisible. The mere mention of race often provokes resistance, with commentators eager to dismiss its relevance or shift the conversation toward denial. To acknowledge racism, it seems, is to be immediately…

Vuonna 2016 valmisteltiin sisäministeriössä ulkomaalaislain muutosta, jonka keskeinen tavoite oli tiukentaa perheenyhdistämisen ehtoja. Lausuntokierrokselle lähtenyt esitys sisälsi erityisesti uuden toimeentulovaatimuksen, joka ulottuisi sekä kansainvälistä suojelua saaneisiin että Suomen kansalaisiin. Vaatimus nostettiin niin korkealle, että sen täyttäminen olisi mahdollista vain keskimääräistä paremmin ansaitseville. Tämä tarkoittaa, että tavalliset suomalaiset lähihoitajat, kuljettajat tai vaikkapa nuoret työuran alussa eivät…

Helmikuussa 2016 Helsingissä järjestetty islaminvastainen mielenosoitus oli osa laajempaa eurooppalaista liikehdintää, jossa Pegida ja muut ryhmät pyrkivät levittämään viestiään ”patrioottisena toimintana”. Tällaiset tapahtumat näyttävät, kuinka kansainväliset äärinationalistiset verkostot ruokkivat toisiaan ja pyrkivät normalisoimaan vihapuhetta myös Suomessa. Prahassa allekirjoitettu ”julistus”, jossa islam määritellään viholliseksi ja taisteluun kehotetaan jopa oman hengen uhalla, konkretisoi, miten sotilaallista ja väkivaltaista…

Vuoden 2015 syksy merkitsi Suomessa huolestuttavaa käännekohtaa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu toi pintaan ennennäkemättömän avoimen rasismin, joka ei jäänyt pelkästään sanojen tasolle. Vastaanottokeskuksiin kohdistui useita tuhopolttoyrityksiä, ja äärioikeistolaiset ryhmät ilmoittivat järjestävänsä katupartioita eri puolilla maata. Tämä kehitys osoitti, kuinka vihapuhe ja väkivallalla uhkaaminen olivat muuttuneet poliittisen vaikuttamisen välineiksi. Huolestuttavaa oli, että viranomaisten ja hallituksen reaktiot jäivät…

What does it mean for academics to practice anti-racism? Too often, the discussion is reduced to whether scholars acknowledge the existence of racism or whether they include key concepts like “racialization” and “Othering” in their syllabi. While these are important, they remain insufficient if anti-racism is treated only as intellectual awareness. Practicing anti-racism in academia…

Kun suomalaisessa mediassa puhkeaa kohu raiskausepäilyistä, keskustelu harvoin rajoittuu itse tekoihin tai uhrien oikeuksiin. Sen sijaan rikosepäilyistä tulee usein kansallisen moraalin ja turvallisuuden näyttämö. Näin kävi sekä Oulun joukkoraiskausepäilyjen aikaan 2000-luvun alussa että myöhemmin Kempeleessä, kun tapaukset kytkettiin nopeasti maahanmuuttoon ja “vieraisiin” miehiin. Tällaisessa puheessa seksuaaliväkivalta kehystyy symboliseksi uhaksi kansakunnalle. Naisten kehoista tulee kansallisen kunnian…

Viime vuosina suomalaisessa julkisessa keskustelussa on yhä useammin liitetty maahanmuutto seksuaalisen väkivallan kysymyksiin. Erityisesti Irakista ja Somaliasta tulleita turvapaikanhakijamiehiä on toistuvasti kuvattu ahdistelijoina ja raiskaajina. Mielenosoituksissa, uutisoinnissa ja poliittisissa puheissa on toistunut ajatus siitä, että ”meidän tyttäriemme” turvallisuus on uhattuna. Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisistä tapahtumista, vaan syvemmistä rakenteista, joissa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät pelot…

Viime vuosina suomalaisessa keskustelussa on yleistynyt väite ”käänteisrasismista”. Sillä viitataan tilanteisiin, joissa valkoiset enemmistöryhmään kuuluvat kokevat joutuneensa syrjinnän tai pilkan kohteeksi ihonvärinsä vuoksi. Pintapuolisesti termi kuulostaa tasapuoliselta: jos rasismia on, eikö se voisi kohdistua ”mihin tahansa suuntaan”? Juuri tässä piilee ongelma. Kuten tutkimus osoittaa, rasismi ei ole vain yksilöllisiä ennakkoluuloja tai solvauksia. Se on historiallisesti…