When most of us consider European colonial history, our attention gravitates toward the empires of Britain, France, Spain, or Portugal. Rarely do Denmark, Sweden, or Finland enter this mental landscape. Nordic societies, in their own national narratives, have long cultivated an aura of innocence—a belief that they were marginal to colonial enterprises and therefore immune…

Albina Hipp’s reflection on anti-racist practice at Åbo Akademi University offers a powerful image: anti-racist work is like a sycamore tree. It begins as a fragile vine, rooting itself little by little, until it entwines and eventually overtakes the host tree. In this metaphor, the “host tree” is racism – deeply rooted in institutions, culture,…

Kun ajattelen suomalaista yliopistokenttää, huomaan ristiriidan: instituutiot, joiden pitäisi olla kriittisen ajattelun ja sivistyksen kehtoja, voivat samalla ylläpitää syrjiviä käytäntöjä. Viime vuosina on kuultu yhä enemmän opiskelijoiden ja tutkijoiden kokemuksia rasismista ja siitä, miten yliopistot eivät ole osanneet tai halunneet vastata näihin ongelmiin. Arkinen rasismi yliopistoissa Rodullistetut opiskelijat ja tutkijat kertovat toistuvasti arkipäivän rasismin muodoista:…

In recent years, Finnish universities have become increasingly vocal about their commitment to equality and non-discrimination. Official statements, equality plans, and press releases often invoke the language of “zero tolerance” toward racism, sexual harassment, and other forms of discrimination. At first glance, this language suggests firmness, a principled refusal to allow misconduct to thrive. Yet…

The controversy surrounding PLAN International Finland’s award-winning campaign “Maternity Wear for a 12-year-old” highlights an uncomfortable truth: international aid efforts often reproduce the very hierarchies they claim to dismantle. By staging images of pregnant African girls through the lens of Western fashion photography, the campaign sought to generate sympathy and financial support. Yet in doing…

Keväällä 2018 kansainvälinen järjestö PLAN International Finland joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi kampanjallaan ”Äitiysvaatteita 12-vuotiaalle”. Kampanjassa sambialaisia tyttöjä kuvattiin äitiysvaatteissa länsimaisen muotikuvaston hengessä. Tarkoitus oli nostaa esiin alaikäisten raskauksien ongelmaa ja kerätä varoja tyttöjen koulutuksen tukemiseen. Kuitenkin tapa, jolla tytöt esitettiin, herätti kysymyksiä: oliko kyse tietoisuuden lisäämisestä vai pikemminkin kolonialistisen katseen uusintamisesta? SahWira Africa Internationalin esittämä…

Minna Seikkulan teksti avaa tärkeän kysymyksen: miten valkoisuus itsessään ei ole yhtenäinen kategoria vaan hierarkkinen järjestelmä, joka sisältää sisäisiä eroja ja luokittelua. Valkoisuus ei rajoitu ihonväriin, vaan se rakentuu monista merkeistä: kielestä, vaatetuksesta, kansalaisuusstatuksesta, uskonnollisista symboleista ja tavoista liikkua arjessa. Valkoisuus on siis tulkinta, ei biologinen fakta. Samoin kuin Stuart Hall huomautti omasta elämästään: Jamaikalla…

In the mid-2010s, Finland’s asylum policies underwent a marked transformation. While once praised for its commitment to humanitarian protection, the state began introducing restrictive interpretations of international obligations. By 2016, humanitarian protection as a legal category was removed altogether, narrowing the grounds on which asylum could be granted. This shift was framed by policymakers as…

Kun vastaanottokeskuksista raportoidaan kymmeniä itsemurhayrityksiä vuodessa, kyse ei ole yksittäisistä tragedioista vaan rakenteellisesta ongelmasta. Turvapaikanhakijat Helsingin Rautatientorilla ovat tuoneet esiin tulkkausvirheet, puutteelliset maaraportit ja epärealistiset käsitykset perherakenteista, jotka vaikuttavat heidän kohtaloonsa. Näissä kertomuksissa kaikuu epätoivo: prosessi, jonka pitäisi taata oikeusturva, koetaan mielivaltaiseksi ja virheelliseksi. Kun turvapaikanhakijat vetoavat viranomaisiin, poliisiin, eduskuntaan ja hallitukseen, heidän viestinsä on…

Kun Suomessa 2010-luvulla nousivat keskusteluun katupartioiden kaltaiset liikkeet, niihin liitetyt uhkakuvat tuntuivat jatkumolta aiemmille diskursseille. Pelko “turvapaikanhakijamiehistä” suomalaisia naisia uhkaavina hahmoina oli uusintaa vuosikymmeniä vanhoista kuvastoista. Jo 1980- ja 1990-luvuilla kotimainen media esitti “etelämaalaisen miehen” kulttuurisena figuurina, johon liitettiin tummuus, seksuaalisuus ja epäilyttävä moraali. Näin rakentui mielikuva rodullistetusta toisesta, joka asettui vastakkain pohjoisen, valkoisen ja…