Aminkeng A Alemanji

“Hello I am Amin, a researcher at the University of Helsinki working on the issue of antiracism education in Finland.” This is how I often introduce myself to people only to observe a quiet exclamation and a smug smile. I often wonder if this is because of who I am or what I am doing or if it is just my accent. In March 2015, a journalist working for YLE news helped me understand the reason for my interlocutors’ reactions when she followed her smile with the question “Oh is there such a thing (as antiracism education) in Finland?”

What are the central questions for antiracism today and what kinds of strategies do activists and researchers use in their struggles towards an antiracist future? What is critical antiracist activism and how are understandings of it related to our intersecting positionalities? These are some of the questions that were addressed by activists and researchers in a panel discussion, organised by Raster network, at the Antiracist Forum.

Johanna Leinonen

Viimeisen vuoden aikana Suomessa on kiivaasti keskusteltu Soldiers of Odinin kaltaisista katupartioista. Internetin keskustelupalstoilla katupartioiden tarpeellisuutta on perusteltu nimenomaan turvapaikanhakijamiesten aiheuttamalla seksuaalisella uhalla suomalaisia naisia ja tyttöjä kohtaan. Marraskuussa 2015 Suvi Keskinen kirjoitti raiskausepäilyjä koskevissa keskusteluissa piilevästä sukupuolittuneesta rasismista sekä siitä, miten rodullistettuja ja sukupuolittuneita uhkakuvia rakennettiin poliittisessa toiminnassa ja kansalaiskeskustelussa. Jälkimmäisessä kirjoituksessa Keskinen viittasi kymmenen vuotta sitten kohua herättäneisiin Oulun raiskaustapauksiin, joihin syyllistyneitä henkilöitä ei koskaan löydetty, mutta jotka internetissä yhdistettiin yhtäältä turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin ja toisaalta muslimeihin ja Lähi-idän maista tulleisiin miehiin varsin hatarien tuntomerkkien (kuten ”tumma tukka” ja alkuperä ”jostain Välimeren maasta”) perusteella.

Nämä kuvaukset tuntuvat hämmentävän tutuilta, kun on tutkinut suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä intiimejä suhteita kuvaavia kirjoituksia 1980–2000-lukujen Hymy– ja Anna-lehtien palstoilla.

Minna Seikkula

Viimeistään uuden lukuvuoden alkaessa on taas aika kaivaa opinto-ohjelmat esiin ja etsiytyä kurssikirjallisuuden ääreen. Mutta minkälaisiin ajatuksiin suomalaisten yliopistojen opintotarjonta meitä perehdyttää? Brittiyliopistoissa on kahden viime vuoden aikana ollut meneillään Why is my curriculum white -kampanja, joka kyseenalaistaa eurosentrisen opetussuunnitelman ja kurssikirjallisuuden – eli sen miten Eurooppaan sijoittuva näkökulma otetaan systemaattisesti ja kyseenalaistamatta tiedon ja tietämisen lähtökohdaksi ja mittapuuksi. Teemat ovat yhtälailla tärkeitä myös Suomessa, ja esimerkit muualta voivat rikastuttaa täkäläistä keskustelua.

Saara Pellander 

Ulkomaalaislaki ja sen tulkinta ovat liian kapeita. Ihmisten elämät ja heidän perheensä ovat monimuotoisempia kuin lain asettamat kategoriat edellyttävät. Esimerkiksi Suomesta avioliiton perusteella oleskelulupaa hakevilta on evätty oleskelulupia, koska Suomessa asui aviomiehen lisäksi hakijan lapsia ja lapsenlapsia. Vaikka maalaisjärjellä ajatellen voisi olettaa, että perheen olemassaolo Suomessa olisi hakijan eduksi, Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus tulkitsivat, että hakija käyttää avioliittoa keinona päästä Suomeen muun perheensä luokse.[i] Tästä huomaa, ettei lain tarkoitus ole yhdistää perheenjäseniä toisiinsa, vaan pitää mahdollisimman paljon ihmisiä Suomen ulkopuolella.

Uyi Osazee

I remember clearly the first time I was profiled by the police in Helsinki. It was the evening rush hour in the city and I had just made my way down the crowded escalator that leads to the underground metro platform in Hakaniemi, just two stops from the city center. As I got off the escalators, a metro was blaring out alarms, signaling it was about to depart. I quickened my steps, half running, half walking, determined to get on it. I rushed forward, hoping to beat the soon closing metro doors. A few paces off the doors, I was stopped by two individuals. They literally jumped in front of me, forcing me to stop abruptly to avoid colliding into them.

Minna Seikkula, Aino Korvensyrjä ja Saara Pellander 

Rasismin mahdollisimman suppea määrittely yhteiskunnallisessa keskustelussa on tunnistettu strategia rasististen argumenttien ja käytäntöjen oikeuttamiseksi.[1] Akateeminen keskustelu rasismista kevään 2016 aikana muistuttaa siitä, että vastaavanlaisia määrittelykamppailuja käydään yhtälailla tutkimuksen kontekstissa. Helsingin yliopistolla järjestetty pohjoismaista rotuhygieniaa ja eugeniikkaa käsitellyt seminaari ja Poliisiammattikorkeakoulun Maahanmuutto ja turvallisuus -raportti ovat esimerkkejä siitä, että rasismin käsitteellistäminen vaatii huomiota myös tutkimuksessa.

Suvi Keskinen     

Muutama päivä Brysselin terrori-iskujen jälkeen voi tuntua itsestään selvältä että eurooppalaisten pitää olla huolissaan turvallisuudesta. Mutta juuri siksi on tärkeätä tarkastella kriittisesti sitä keskeistä roolia, jonka turvallisuus on saanut käsiteltäessä maahanmuuttoa. Sillä jo ennen Brysselin iskuja maahanmuutto ja turvallisuus liitettiin kiinteästi toisiinsa toimittajien, viranomaisten ja poliitikkojen puheissa.

Gavan Titley

Every now and then, I get into an argument online about racism. I should know better. But once I did it on a larger scale, as a project, when I cooperated with The Guardian on a series called Racism in the Digital Age. The series developed from an editorial concern with the sheer level of abuse aimed at writers of colour ‘below the line’. But while abuse could be moderated, there was also sense that whenever a writer of minority background wrote in any way about their experience, or with a lens trained on the racial dimension of social and political issues, they were frequently greeted with hostility, hostility expressed in the refrain, ‘why are you bringing race into it?’ The first wave of articles in the series, then, was to examine changing understandings of racism in the UK, and also to invite writers who had experienced this abuse or latent hostility to write about their experience of writing about race and racism in an interactive media environment.

Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä. Luonnos hallituksen esitykseksi on lähtenyt lausunnolle 27.1.2016. Lakimuutos laittaisi toimeentulovaatimukset Suomessa asuvien kansainvälistä suojelua saaneiden sekä Suomen kansalaisten perheenyhdistämiselle. Kiristyksiä ovat jo vastustaneet useat ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt sekä lasten oikeuksia ajavat tahot.