21 järjestön ja verkoston yhteiskannanotto

Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö on väärin ja tuomittavaa – tekijästä riippumatta. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi joutuu ympäri maailmaa joka päivä tuhansia lapsia, tyttöjä ja poikia, naisia, miehiä ja muunsukupuolisia. Seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa valtavasti kärsimystä globaalisti. Siksi aiheesta Suomessa virinnyt julkinen keskustelu on erittäin tärkeä. Samaan aikaan on valitettavaa, että keskustelu on ollut hyvin yksiulotteista ja leimaavaa. Keskustelussa väkivaltaa kokeneiden äänet ovat jääneet huomiotta, eikä hyväksikäytön arkipäiväistä ja rakenteellista luonnetta ole käsitelty riittävästi. Haluamme kirjoituksellamme osoittaa tukemme kaikille seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreille ja kannustaa kaikkia vastuulliseen ja väkivallan kokemuksia kunnioittavaan keskusteluun.

Minna Seikkula ja Markus Himanen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.12.2018 julkaisema raportti Romanien hyvinvointi ja osallisuus nostaa jälleen esille romanien kokemaa syrjintää Suomessa. Tärkeä tutkimus herättää samalla kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa käsitellään rasismia. Mielestämme erityisen tärkeää olisi tarkastella julkisen vallan vastuuta syrjintään puuttumisessa sekä rakenteellisen rasismin vaikutuksia vähemmistöjen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Markus Himanen ja Suvi Keskinen

Poliisin tapa käsitellä paperittomuutta aiheutti hiljattain kohun, kun rodullistavia stereotypioita sisältävä diasarja ulkomaalaisvalvonnasta päätyi julkisuuteen.  Pysäytetyt-hankkeen tutkimusraportissa toimme esille, kuinka tärkeää poliisin olisi käsitellä rasismiin ja syrjintään liittyviä käytäntöjä ja ajatustapoja. Keskustelu vaikuttaa kuitenkin aina tyrehtyvän ennen kuin se on alkanutkaan.

Anaïs Duong-Pedica

Under the Act on Equality between Women and Men, Finnish universities must aim to “prevent discrimination based on gender, to promote equality between women and men, and thus to improve the status of women, particularly in working life”.  Since 2014, under the same Act, universities must also work to prevent “discrimination based on gender identity or gender expression”. Finnish universities are also obliged to conform to the Non-Discrimination Act for which the aims are “to foster and safeguard equality and enhance the protection provided by law to those who have been discriminated against in cases of discrimination”.  Discriminatory treatment based on “age, ethnic or national origin, nationality, language, religion, belief, opinion, health, disability, sexual orientation or other personal characteristics” fall under the scope of the Act. While there currently is little research written in English on racism in Finnish academia, cases of institutional and individual racism in universities have been documented in Finnish media.

Grace I-An Gao

Taiwanese architect Hsieh’s installation during Helsinki Design Week 2017 changed my views about the racism debate and the imagination of borders. Although the installation has ended, the implication is profoundly valid and still worthwhile to help us discover the power embedded in the community. It engages people to ponder the important questions from the refugee communities: ”Whose life is worthy? Whose suffering is recognized? Who counts as human?” (for related discussion see Näre, 2018). There is no one universal answer to these profound questions, but a constant attempt to engage, negotiate and redefine. Specifically, Hsieh’s architecture installation enables me to get to know the people from the Right to Live demonstration.

Rasisminvastainen tutkijaverkosto RASTER tukee SahWira Africa Internationalin esittämää kritiikkiä ja vaatimuksia palkittua PLAN International Finlandin “Äitiysvaatteita 12-vuotiaalle” kampanjaa kohtaan. Haluamme myös kannustaa muita järjestöjä jatkamaan kriittistä keskustelua tavoista, jolla toistuvasti puhutaan ruskeiden ja mustien naisten puolesta ja lähdetään ”pelastamaan heitä”.

Erna Bodström

Tässä kirjoituksessa tarkastelen Sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston vastauksia Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä koskeneeseen tutkimusraporttiin. Väitän, että ministeriön ja viraston viestinnässä vaikeneminen näyttää olevan kultaa ja pohdin, mitä tämä tarkoittaa kriisiviestinnän strategioiden näkökulmasta.