Njoki Githieya

“Ladies and Gentlemen, good afternoon, let me begin by a disclaimer: I am an Angry black woman in the making.” This was the line I used to open my presentation at the Challenges to Migrant and Racialized Researchers in the Nordic Countries workshop during the recently organized ETMU days in Jyväskylä. As a young black immigrant researcher in Finland, I am confronted by inequality more often than I’d care to disclose, but, for the purpose of this paper which is a representation of my short presentation at the seminar, I will try to address my thoughts holding the larger black community as a whole.

Minna Seikkula

Rasismi on kirjava joukko sanoja, tekoja ja käytäntöjä. Yhteinen nimittäjä niille on valkoisuuden jäsentämä hierarkia. Valkoisuus merkitsee valtaa ja etuoikeutta, mutta se ei ole yksiulotteinen valtarakenne. Valkoisuuden vivahteet ja sen sisäiset erottelut vaikuttavat osaltaan siihen, miten erilaiset valkoista etuoikeutta pönkittävät käytännöt tunnistetaan kulloinkin rasismiksi.

Anu Isotalo

Oikeusministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisiin vähemmistöihin julkisissa tiloissa kohdistuva häirintä on Suomessa erittäin yleistä.[i] Somalialaistaustaisten helsinkiläisten kokemuksia tutkittaessa on havaittu erityisesti naisten kohtaavan kadulla tapahtuvaa, toistuvaa häirintää – nimittelyä, huutelua ja muuta asiatonta kohtelua.[ii] Vastaavat häirinnän kokemukset ovat tuttuja myös turkulaisille somalialaistaustaisille naisille. Tarkastelen kirjoituksessani heidän kertomuksiaan kaupunkitilassa kohdatusta rasismista ja siihen puuttumisesta. Tulkintani perustuvat haastatteluihin ja keskusteluihin Turussa asuvien naisten kanssa.[iii]

Niko Pyrhönen

Viime aikoina on käyty keskustelua peitetarinan käyttämisestä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Viimeisin suurta huomiota herättänyt tapaus liittyy brittiläisen HOPE not hate -verkoston syyskuussa 2017 julkaisemaan tutkimukseen yhdysvaltaisesta äärioikeistosta ja uusnatseista. Tutkimusraportissaan ”My year inside the international alt-right” 25-vuotias ruotsalainen maisteriopiskelija Patrik Hermansson kertoo soluttautuneensa väkivaltaisen äärioikeiston pariin esiintymällä sananvapausloukkauksista graduaan tekevänä Erik Hellberginä, joka sympatisoi uusnatsismia ja on huolissaan ”arjalaisen rodun” puhtaana säilymisestä.

Daria Krivonos

Whiteness is not a matter of skin pigmentation or phenotypical traits but a structural system of advantage that grants privilege to white people. Whiteness as a system of supremacy and privilege is based on exclusion of other groups, and hence, becomes a site of struggle for people who don’t meet the social ideal of whiteness, such as, for example, Russian-speakers in Finland.

Faith Mkwesha

 On March 8, 2016, on the occasion of International Women’s Day, I was asked to give a speech about safety at a public demonstration in Turku. The event was organized by individual activists together with KJAR (the System of Free Women Society of East Kurdistan). The theme was Take Back the Night, which has been a rallying point for different feminist demonstrations in Turku during the last three years. In 2016, the theme Take Back the Night was motivated by a desire to reclaim public space from fascist and nationalist groups that had roamed in public spaces in the city at night. They claim that their motive is to protect Finnish white women who are under threat of rape and physical violence by migrant men. These groups have practiced violence and hatred towards women, racialized people, trans* people and other marginalized groups.  Like in all nationalist projects, women’s bodies are being used as arguments for racist values.

Suvi Keskinen

Yhdysvaltain marraskuisten presidentinvaalien jälkeen toimittajat ja sosiaalisen median kommentaattorit ovat kiivaasti etsineet selityksiä Donald Trumpin voitolle. Useimmat näyttävät (ainakin Suomessa) hakevan syitä valkoisen työväenluokan tyytymättömyydestä ja taloudellisesti heikosti menestyvien alueiden asukkaiden muutoksenhalusta. Tämä on kuitenkin kapea-alainen ja osittain harhaanjohtava kuva siitä yhteiskunnallisesta problematiikasta, joka Trumpin valinnan taustalta löytyy.

Aminkeng A Alemanji

“Hello I am Amin, a researcher at the University of Helsinki working on the issue of antiracism education in Finland.” This is how I often introduce myself to people only to observe a quiet exclamation and a smug smile. I often wonder if this is because of who I am or what I am doing or if it is just my accent. In March 2015, a journalist working for YLE news helped me understand the reason for my interlocutors’ reactions when she followed her smile with the question “Oh is there such a thing (as antiracism education) in Finland?”