THE SYCAMORE TREE: THE RIGHT WAY TO ANTI-RACIST WORK

Albina Hipp

As a panelist in an antiracist seminar in Abo Akademi University in Finland recently, with participants from the faculty and students, a question was posed to me. I considered it key for anyone with interest in understanding the centuries old human problem of race and racism. The question was: “What is the right way to anti-racist work?” Lue loppuun

YLIOPISTOJEN PITÄÄ OTTAA VAKAVASTI RASISMIIN LIITTYVÄT ONGELMAT JA KEHITTÄÄ KÄYTÄNTÖJÄÄN

Viime vuosina useat opiskelijat ja tutkijat, joita rodullistetaan ei-valkoisina, ovat nostaneet esiin suomalaisessa yliopistomaailmassa esiintyvää rasismia ja rasisminvastaisten käytäntöjen puutetta. Njoki Githieya kirjoitti RASTER blogissa joulukuussa 2017 siitä, miten yhden identiteetin – valkoisuuden – valta-asema johtaa “toiseksi” asetettujen arvottamiseen suhteessa tuohon normiin. Hän korosti myös tarvetta keskustella siitä, miten mustien ja afrikkalaisten läsnäolon oikeutusta jatkuvasti kyseenalaistetaan akateemisessa maailmassa. Muutamaa kuukautta aiemmin julkaistussa blogikirjoituksessa tutkija Leonardo Custódio analysoi sitä, miten pohjoismaisen akateemisen maailman läpitunkeva valkoisuus hiljentää sen ulkopuolelle asetettuja. Lue loppuun

UNIVERSITIES NEED TO TAKE RACISM SERIOUSLY AND DEVELOP ANTI-RACIST PRACTICES

Several students and researchers who are racialised as non-white have raised critical questions about racism in the Finnish academia and pointed out the lack of existing practices to tackle such problems in recent years. In a RASTER blog post, published in December 2017, Njoki Githieya identified the domination of one identity – whiteness – in ascribing value to persons treated as ‘others’ and urged for a discussion of the various forms of systemic de-legitimization of Blacks and Africans in the Finnish academia. A few months earlier in another blog text, researcher Leonardo Custódio had analysed the silencing force of whiteness in the Nordic academia. Lue loppuun

TULLIN OMA MAALI: OTTAVATKO SUOMALAISET VIRANOMAISET SYRJIMÄTTÖMYYDEN VAKAVASTI?

Markus Himanen 

Etnisestä profiloinnista keskustellaan jälleen julkisuudessa. Tullin virkamiehet pysäyttivät ja tarkastivat kuuden vaasalaisen jalkapallojoukkueen VPS:n pelaajan henkilöllisyyden heidän saapuessaan lauantaina 9.3.2019 Ruotsista pelimatkalta Vaasaan. Pysäytykset ovat herättäneet keskustelua mediassa sen jälkeen kun joukkueen kapteeni twiittasi, että vain ne pelaajat, ”joiden ihonväri ei ole valkoinen”, valittiin tarkastukseen. Lue loppuun

Seksuaalirikokset ja poliittisten pisteiden keräily

21 järjestön ja verkoston yhteiskannanotto

Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö on väärin ja tuomittavaa – tekijästä riippumatta. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi joutuu ympäri maailmaa joka päivä tuhansia lapsia, tyttöjä ja poikia, naisia, miehiä ja muunsukupuolisia. Seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa valtavasti kärsimystä globaalisti. Siksi aiheesta Suomessa virinnyt julkinen keskustelu on erittäin tärkeä. Samaan aikaan on valitettavaa, että keskustelu on ollut hyvin yksiulotteista ja leimaavaa. Keskustelussa väkivaltaa kokeneiden äänet ovat jääneet huomiotta, eikä hyväksikäytön arkipäiväistä ja rakenteellista luonnetta ole käsitelty riittävästi. Haluamme kirjoituksellamme osoittaa tukemme kaikille seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreille ja kannustaa kaikkia vastuulliseen ja väkivallan kokemuksia kunnioittavaan keskusteluun. Lue loppuun

Romanien kokema rasistinen syrjintä ja rakenteellinen rasismi Suomessa

Minna Seikkula ja Markus Himanen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.12.2018 julkaisema raportti Romanien hyvinvointi ja osallisuus nostaa jälleen esille romanien kokemaa syrjintää Suomessa. Tärkeä tutkimus herättää samalla kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa käsitellään rasismia. Mielestämme erityisen tärkeää olisi tarkastella julkisen vallan vastuuta syrjintään puuttumisessa sekä rakenteellisen rasismin vaikutuksia vähemmistöjen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan. Lue loppuun

Miksi rasismista ja etnisestä profiloinnista poliisitoiminnassa on niin vaikeaa keskustella? – ja seitsemän muuta kysymystä Helsingin poliisilaitokselle

Markus Himanen ja Suvi Keskinen

Poliisin tapa käsitellä paperittomuutta aiheutti hiljattain kohun, kun rodullistavia stereotypioita sisältävä diasarja ulkomaalaisvalvonnasta päätyi julkisuuteen.  Pysäytetyt-hankkeen tutkimusraportissa toimme esille, kuinka tärkeää poliisin olisi käsitellä rasismiin ja syrjintään liittyviä käytäntöjä ja ajatustapoja. Keskustelu vaikuttaa kuitenkin aina tyrehtyvän ennen kuin se on alkanutkaan. Lue loppuun