Minna Seikkula ja Markus Himanen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.12.2018 julkaisema raportti Romanien hyvinvointi ja osallisuus nostaa jälleen esille romanien kokemaa syrjintää Suomessa. Tärkeä tutkimus herättää samalla kysymyksiä siitä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa käsitellään rasismia. Mielestämme erityisen tärkeää olisi tarkastella julkisen vallan vastuuta syrjintään puuttumisessa sekä rakenteellisen rasismin vaikutuksia vähemmistöjen hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.
EU-rahoitteisen Roosa-tutkimuksen syrjintää ja turvallisuutta käsittelevä osuus (Castaneda, Erhola, Kuusio, Weiste-Paakkanen ja Lämsä 2018, 55-62) kertoo romaneihin kohdistuvan syrjinnän arkipäiväisyydestä ja yleisyydestä. Tutkimukseen vastanneista miltei puolet (45 prosenttia miehistä ja 42 prosenttia naisista) koki kohdanneensa epäoikeudenmukaista kohtelua julkisella paikalla. Roosa-tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia THL:n vuonna 2014 toteuttaman Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimukseen (UHT). Kuten raportissa tuodaan esiin, Roosa-tutkimukseen osallistuneet kertoivat vielä useammin epäoikeudenmukaisesta kohtelusta kuin Lähi-itä ja Afrikka -taustaiset UHT:osallistujat niin vieraiden ihmisten (ml. kauppojen ja ravintoloiden henkilökunta) kuin viranomaistenkin taholta. Myös työssä tapahtuva syrjintä mainitaan erikseen.
Julkisen vallan vastuu?
Nähdäksemme tulokset korostavat julkisen vallan vastuuta romanien kokemaan syrjintään puuttumisessa. Roosa-tutkimushankkeen työpajoihin osallistuneet kertoivat, että syrjivän käytöksen takana ovat usein vartijat, jotka ryhtyvät seuraamaan kaupassa (em. 62). Helsingin yliopistossa toteutetun Pysäytetyt-tutkimuksen tulokset kertovat vastaavanlaisista vieraskielisten nuorten ja/tai rodullistettujen nuorten syrjinnän kokemuksista – myös näissä vartijoiden rooli oli keskeinen. Esimerkiksi somalialaistaustaisten vastaajien riski tulla vartijoiden kontrolloimaksi ilman ilmeistä syytä on lähes kymmenkertainen verrattuna valkoisiin suomalaisiin. Pysäytetyt-tutkimuksen laadullisiin haastatteluihin osallistuneiden romanien kertomuksissa toistuu myös vartijoiden ja myyjien rasistinen käytös.
Sekä Roosa- että Pysäytetyt-tutkimuksen tulokset alleviivaavat syrjinnän systemaattisuutta: ilmiössä ei kyse pelkästään yksittäisten kansalaisten harjoittamasta vihapuheesta, vaan toistuvista syrjivästä käytännöistä ja politiikoista.
Vartijoiden kohdalla julkisen vallan vastuu tämänkaltaisen syrjinnän suhteen on erityisen suuri, koska vartijoille ja järjestyksenvalvojille on luovutettu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaan liittyvää valtaa. Lain mukaan yksityisen turvallisuusalan valvonta on poliisin tehtävä. Onkin kysyttävä, missä määrin sisäministeriössä ja poliisihallituksessa ollaan hereillä tämän ilmiön suhteen?
Rasismi erityiskysymyksenä vai rakenteellisena ongelmana?
Roosa-tutkimuksen tulokset alleviivaavat rasismin kokemusten yleisyyttä romaniväestön keskuudessa Suomessa. Laaja, muiden tutkimusten kanssa vertailukelpoinen kysely tuo esille rasismia nimenomaan rakenteellisena ilmiönä: raportin tulosten valossa ei voida väittää, että romanien syrjinnässä olisi kyse vain yksittäisistä tapauksista ja kokemuksista. Samalla raportin syrjintään keskittyvä osuus on vain lyhyt osa laajempaa kokonaisuutta, jossa keskeisellä sijalla ovat terveyteen liittyvä kysymykset. Roosa-tutkimuksen päätulosten esittely antaakin aineksia monenlaiseen keskusteluun.
Yhtäältä Roosa-tuloksia voi lukea näennäisen neutraalina kuvauksena terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä yksilöllisistä valinnoista (esimerkiksi ruokailutottumukset). Suhteessa tähän käsittelytapaan syrjintä on mahdollista tulkita yhdeksi erityiskysymykseksi muiden joukossa – tällöin on myös vaarana, että syrjintäkokemukset jäävät muiden kysymysten peittoon. Vastaavalla tavalla Yhdenvertaisuusvaltuutetun Erilaisena arjessa -selvityksessä (2014) esittää romaniyhteisön sisäiset ongelmat jossain määrin symmetrisinä rasismin kanssa.
Taipumus esittää romanit itse yhdenvertaisuusongelmia ratkaisevien toimenpiteiden kohteena onkin tyypillistä romanipolitiikalle Suomessa (ks. Helakorpi ym. 2018). Sen sijaan että huomio suunnattaisiin syrjivien yhteiskunnallisten käytäntöjen muuttamiseen, kannustetaan romaneja parempiin valintoihin vaikkapa koulutuksen tai ruokailutottumusten suhteen.
Rasismin ottaminen vakavasti yhteiskunnallisena ongelmana merkitsee nähdäksemme sitä, että syrjinnänvastaiset toimenpiteet kohdistetaan syrjiviä käytäntöjä ylläpitäviin tahoihin eikä syrjinnän kohteisiin.
Toisaalta Roosa-tutkimus tuo esiin myös syrjinnän rakenteellista puolen käsittelemällä romanivähemmistön yhteiskunnallista asemaa osallisuuden kautta. Tutkimuksen lähtökohtana on aikaisempien tutkimusten havainnot siitä, että osallisuuden puute aiheuttaa muun muassa terveysongelmia. Juuri syrjintä on keskeinen osallisuutta vähentävä mekanismi romanien kohdalla. Onkin toivottavaa, että tutkimusaineiston tulevissa analyyseissä ja julkaisuissa näitä rakenteellisia aspekteja tuodaan vahvemmin esiin.
Lopuksi raportissa painotetaan korjaavan ja ennaltaehkäisevän syrjinnänvastaisen työn tarpeellisuutta. Myös Suomen romanipoliittinen ohjelmassa korostetaan syrjinnän vastaista työtä ja tïedon keräämisen tärkeyttä. Rasismin tunnistaminen yhteiskunnalliseksi on ensimmäinen askel, lisäksi on syytä suunnitella ja panna toimeen rasismiin puuttumisen mekanismeja. Konkreettisia toimenpiteitä kaivataan lisää. Suomessa on käytössä erilaisia ulkoisia valitusmekanismeja syrjinnästä (esimerkiksi kantelu Yhdenvertaisuusvaltuutetulle). Ovatko nykyiset järjestelmät riittävän tehokkaita, jotta niiden käyttäminen tuntuu mielekkäältä? On syytä pohtia myös sitä, miten eri instituutioissa on sisäisesti valmistauduttu toimimaan syrjinnänvastaisesti eli kuulemaan niiden toiminnassa koetusta syrjinnästä ja puuttumaan siihen käytännössä.
Kirjoittajat ovat väitöskirjatutkijoita Helsingin yliopistossa.
Lähteet
Helakorpi, Jenni; Lappalainen, Sirpa & Mietola, Reetta (2018) Equality in the Making? Roma and Traveller Minority Policies and Basic Education in Three Nordic Countries, Scandinavian Journal of Educational Research, DOI: 10.1080/00313831.2018.1485735
Weiste-Paakkanen, Anneli; Lämsä, Riikka; Kuusio, Hannamaria (2018): Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017-2018.
RASTER.FI 