Raster.fi re-publishes a statement signed by over hundred Finnish academics on Feb 27.[i] The original statement in Finnish is available below the English version.

On the square adjacent to Helsinki’s railway station, asylum seekers from Iraq and Afghanistan are demonstrating for a third week. They represent the victims of Finland’s new interpretation of asylum policy. The Ministry of the Interior and the Finnish Immigration Service have defended its increasingly restrictive policy by claiming to follow European practice. They further assert that the high rate of rejected applicants for asylum is due to a supposedly improved security situation in applicants’ countries of origin and that applicant profiles have changed.

Human rights and refugee organizations have criticized the interpretation that Iraq, Afghanistan and Somalia are considered countries whose security situation does not require Finland to grant international protection. No evidence has been presented that the applicant profile would have changed. Scholars, human rights activists, religious associations, journalists, opposition politicians and civil servants, as well as other citizens, have expressed a strong criticism against these new inhumane politics, based on the following indisputable facts:

While the humanitarian aspects of the refugee debate have been played down, those who seek protection have fallen victim to repressive measures and are routinely portrayed as security risks. The Ministry of the Interior’s statement from December 19^th, 2016 (Illegal entry into the country is prevented through cooperation between authorities) replaced the term “undocumented”  with “illegal stay”, despite strong criticism by the UNHCR of the use of the term “illegal” when referring to refugees and asylum seekers.

This rhetorical shift is also visible in the list of measures against “illegal stay in the country” approved by the Finnish government’s Ministerial Working Group on Migration, on December 16^th, 2016. The measures, which were the result of an already hardened attitude towards migrants, recommend that social and health care personnel inform on undocumented persons seeking assistance.

The proportion of approved asylum applications has decreased dramatically over the past year, while at the same time a greater number of people sought refuge. In May 2016, Finland deleted the section on protection for humanitarian reasons from current immigration legislation. In 2016, 18 percent of Iraqi asylum applicants received asylum in Finland, compared with the EU average of 61 percent. It has also introduced new restrictions on, amongst others, family reunification and the conditions for receiving legal aid. It has also slashed the appeal period following negative asylum decisions.

We emphasize that those whose applications have been rejected are treated with respect and their human dignity upheld. Finnish legislation safeguards every person’s right to basic services. Families evicted from asylum accommodations must not be left without a roof over their heads. When civic organizations and religious associationshave helped those who have ended up on the street, they have been criticized by the Ministry of the Interior.

Although Finland has no repatriation agreement with Iraq, deportations take place continuously. Some of the rejected asylum seekers await deportation in prison-like conditions. The situation is particularly oppressive for families, who in some cases are forcibly separated, and for minors, whose best interests must always be prioritized according to the UN Convention on the Rights of the Child – also considered binding under the Finnish law. Many are afraid for their lives, desolate and chronically depressed. In the autumn of 2016, the Association for Mental Health in Finland expressed concern about the increased number of suicide attempts among asylum seekers who have received negative decisions.

In the center of Helsinki, asylum seekers threatened with expulsion are pleading with authorities and decision-makers for a fair and just asylum process. A democracy requires that policy-makers take responsibility for their decisions and their consequences. We appeal to the government and officials responsible for Finnish immigration policy not to set aside human rights in the application of a draconian refugee policy. We express our support for those protesting in Helsinki and their appeals for fair and humane treatment, and demand that expulsions be stopped while shortcomings in current procedures are addressed.

Kannanotto: Suomen pakolaispolitiikkaa pitää muuttaa

Irakilaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhakijat osoittavat mieltään kolmatta viikkoa Rautatientorilla. He ovat Suomen uusien turvapaikkalinjausten uhreja. Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto ovat puolustaneet tiukentunutta linjaansa sillä, että se noudattaa eurooppalaista käytäntöä. Ne ovat myös esittäneet, että kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntynyt osuus on seurausta parantuneesta turvallisuustilanteesta lähtömaissa. Kielteisten päätösten kasvanutta osuutta on perusteltu myös sillä, että hakijoiden profiili on muuttunut.

Ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöt ovat kritisoineet linjausta, jonka mukaan Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne ei edellytä kansainvälisen suojelun myöntämistä kyseisistä maista tuleville turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakijoiden profiilin muuttumisesta ei myöskään ei ole esitetty mitään näyttöä. Sen sijaan ihmisoikeusaktivistit, tutkijat, uskonnolliset yhteisöt, toimittajat, oppositiopoliitikot ja virkamiehet sekä tavalliset kansalaiset ovat kritisoineet turvapaikkapolitiikan epäinhimillistä käännettä.

Samalla kun pakolaiskeskustelun humanitääriset ulottuvuudet ovat jääneet varjoon, turvapaikanhakijat ovat joutuneet painostuskeinojen kohteeksi ja heidät esitetty turvallisuusuhkina. Sisäministeriön lausunnossa 19.12.2016 (Laitonta maahantuloa ehkäistään viranomaisyhteistyöllä) korvataan käsite ”paperiton” ”laittomalla oleskelulla” viitatessa sotia ja vainoa pakeneviin ihmisiin. Näin siitä huolimatta, että kansainvälinen tutkijayhteisö on kyseenalaistanut termin ”laiton” käytön, kun puhutaan turvapaikanhakijoista.

Viranomaisten retoriikan muutos näkyy myös maahanmuuttoa käsittelevän ministerityöryhmän asiakirjassa 16.12.2016 (Toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan). Asiakirja kuvaa koventuneita asenteita. Se suosittelee sosiaali- ja terveydenhoidon henkilökuntaa ilmiantamaan paperittomia.

Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on laskenut rajusti viimeisen vuoden aikana samalla kun yhä useampi ihminen on hakenut turvaa Suomesta. Toukokuussa 2016 voimaantulleella lakimuutoksella Suomi luopui mahdollisuudesta myöntää kansainvälistä suojelua humanitäärisin perustein. Vuonna 2016 irakilaisista turvapaikanhakijoista 18 prosenttia sai turvapaikan Suomesta EU:n keskiarvon ollessa 61 prosenttia. Perheenyhdistämisen sekä juridisen avun ehtoja on Suomessa tiukennettu ja kielteisen turvapaikkapäätöksen valitusaikaa on lyhennetty.

Painotamme, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisarvoa on kunnioitettava. Suomen lainsäädäntö takaa jokaiselle oikeuden perusturvaan. Vastaanottokeskuksista häädetyt ihmiset eivät saa jäädä taivasalle. Tähän mennessä Sisäministeriö on kritisoinut kansalaisjärjestöjä ja kirkollisia tahoja kadulle joutuneiden auttamisesta.

Suomella ei ole palautusopimusta Irakin kanssa. Tästä huolimatta käännytykset Irakiin ovat arkipäivää. Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista joutuu odottamaan palautusta vankilamaisissa olosuhteissa, esimerkiksi Metsälän säilössä. Tilanne on erityisen vaikea perheille, jotka ovat useassa tapauksessa hajotettu. Tilanne on myös erityisen vaikea alaikäisille, joiden parasta YK:n yleissopimus lasten oikeuksista turvaa (Suomi on saattanut sopimuksen lailla voimaan vuonna 1991). Monet turvapaikanhakijat ovat uupuneita, vakavasti masentuneita ja pelkäävät henkensä puolesta. Suomen mielenterveysseura ilmaisi syksyllä 2016 huolensa kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden lisääntyneestä itsemurhariskistä.

Helsingin keskustassa mieltään osoittavat kielteistä päätöstä pelkäävät turvapaikanhakijat vetoavat viranomaisiin ja päätöksentekijöihin oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin puolesta. Demokratia edellyttää, että päätöksentekijät kantavat vastuun päätöstensä seurauksista.

Vetoamme Suomen hallitukseen sekä virkamiehiin, jotka vastaavat tiukentuneesta pakolaispolitiikasta, että ihmisoikeuksia ei sivuutettaisi. Annamme tukemme mieltään osoittaville turvapaikanhakijoille heidän vaatimuksissaan saada oikeudenmukaista ja ihmisarvoista kohtelua. Vaadimme, että turvapaikanhakijoiden palautukset lopetetaan, kunnes nykyiseen käytäntöön liittyvät epäkohdat on korjattu.

Sinikka Aapola-Kari Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura

Jutta Ahlbeck Projektitutkija, Åbo Akademi

Risto Alapuro Professori emeritus, Helsingin yliopisto

Maarit Alasuutari Professori, Jyväskylän yliopisto

Pertti Alasuutari Akatemiaprofessori, Tampereen yliopisto

Rolle Alho Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Anu Hanna-Anttila Tutkimuspäällikkö, Metalliliitto

Anneli Anttonen Professori, Tampereen yliopisto

Ilkka Arminen Professori, Helsingin yliopisto

Paul Van Aerschot Dosentti, Helsingin yliopisto

Tiina Arppe Dosentti, Helsingin yliopisto

Klas Backholm Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Riikka Bado Tutkiva teatterintekijä

Gwenaëlle Bauvois Lehtori, Helsingin yliopisto

Erna Bodström Tutkija, Helsingin yliopisto

Georg Boldt Tutkija, Tampereen yliopisto

Kristiina Brunila Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Linda Bäckman Tutkija, Åbo Akademi

Karin Creutz Tutkija, Helsingin yliopisto

Veikko Eranti Tutkija, Tampereen yliopisto

Jani Erola Professori, Turun yliopisto

Matti Eräsaari Tutkija, Helsingin yliopisto

Camilla Granholm Lehtori, Helsingin yliopisto

Linda Haapajärvi Tutkija, EHESS

Ilka Haarni Dosentti, Helsingin yliopisto

Camilla Haavisto Tutkijatohtori, Åbo Akademi

Nelli Hankonen Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto

Hannele Harjunen Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Johanna Hiitola Lehtori, Jyväskylän yliopisto

Markus Himanen Tutkija, Tampereen yliopisto

Peter Holley Tutkija, Helsingin yliopisto

Päivi Honkatukia Professori, Tampereen yliopisto

Marja-Liisa Honkasalo Professori, Turun yliopisto

Karina Horsti Akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto

Ida Hummelstedt-Diedou Tutkija, Helsingin yliopisto

Aleksi Huhta Tutkija, Turun yliopisto

Elsi Hyttinen Tutkija, Turun yliopisto

Juho Härkönen Professori, Stockholms universitet

Eila Isotalus Tutkija, University College London

Marjaana Jauhola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Maija Jokela Tutkija, Tampereen yliopisto

Eeva Jokinen Professori, Itä-Suomen yliopisto

Ilse Julkunen Professori, Helsingin yliopisto

Katarina Jungar Lehtori, Helsingin yliopisto

Markus Jäntti Professori, Helsingin yliopisto, VATT

Mirjam Kalland Rehtori, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

Annastiina Kallius Tutkija, Helsingin yliopisto

Johannes Kananen Yliopistolehtori, Helsingin yliopisto

Anu Kantola Professori, Helsingin Yliopisto

Johanna Kantola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Anu Katainen Lehtori, Tampereen yliopisto

Marja Katisko Tutkija, DIAK

Suvi Keskinen Akatemiatutkija, Turun yliopisto

Ullamaija Kivikuru Professori emerita, Helsingin yliopisto

Lotta Koistinen Tutkija, Turun yliopisto

Anu Koivunen Professori, Stockholms universitet

Kalle Korhonen Dosentti, Helsingin yliopisto

Aino Korvensyrjä Tutkija, Helsingin yliopisto

Hanna Kuusi Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Anitta Kynsilehto Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Aappo Kähönen Dosentti, Helsingin yliopisto

Jukka Könönen Tutkija, Helsingin yliopisto

Liisa Laakso Rehtori, Tampereen yliopisto

Sofia Laine Dosentti, Helsingin yliopisto

Mikko Lagerspetz Professori, Åbo Akademi

Tuomas M.S. Lehtonen Pääsihteeri, SKS

Markus Leikola Kirjailija

Johanna Leinonen Dosentti, Siirtolaisuusinstituutti

Kirsti Lempiäinen Lehtori, Lapin yliopisto

Annika Lillrank Lehtori, Helsingin yliopisto

Carl-Gustav Lindén Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto

Eeva Luhtakallio Lehtori, Tampereen yliopisto

Mari Maasilta Lehtori, Lapin yliopisto

Mianna Meskus Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Kaarina Nikunen Professori, Tampereen yliopisto

Camilla Nordberg Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Lena Näre Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

Sari Näre Dosentti, Helsingin yliopisto

Elina Oinas Professori, Helsingin yliopisto

Antero Olakivi Tutkija, helsingin yliopisto

Emilia Palonen Lehtori, Helsingin yliopisto

Saara Pellander Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Maija Peltola Tutkija, Nuorisotutkimusseura

Virve Peteri Tutkija, Tampereen yliopisto

Vesa Puuronen Professori, Lapin yliopisto

Niko Pyrhönen Tutkija, Helsingin yliopisto

Tobias Pötzsch Tutkija, Helsingin yliopisto

Susanne Österlund- Pötzsch Dosentti, Åbo Akademi

Anssi Peräkylä Professori, Helsingin yliopisto

Päivi Pirkkalainen Tutkija, Jyväskylän yliopisto

Panu Raatikainen Dosentti, Tampereen yliopisto

Anna Rastas Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto

Marjaana Rautalin Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Hanna Repo Tutkija, Turun yliopisto

Leena-Maija Rossi Tutkija, Helsingin yliopisto

Maria Ruotsala Elokuvaohjaaja

Pajari Räsänen Tutkija, Helsingin yliopisto

Syksy Räsänen Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Kirsi Saarikangas Professori, Helsingin yliopisto

Eija Saarikivi Kulttuurituottaja

Arttu Saarinen Dosentti, Turun yliopisto

Kirsti Salmi-Niklander Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto

Tom Sandlund Professori emeritus, Helsingin yliopisto

Beata Segerkrantz Lehtori, Helsingin yliopisto

Minna Seikkula Tutkija, Turun yliopisto

Matti Similä Professori emeritus, Helsingin yliopisto

Harriet Silius Professori emerita Åbo Akademi

Oula Silvennoinen Dosentti, Helsingin yliopisto

Stefan Sjöblom Professori, Helsingin yliopisto

Pamela Slotte Apulaisprofessori, Åbo Akademi

Jan Sundberg Professori, Helsingin yliopisto

Jukka Syväterä Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Liina Sointu Tutkija, Tampereen yliopisto

Tiina Sotkasiira Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Johanna Sumiala Lehtori, Helsingin yliopisto

Juha Suoranta Professori, Tampereen yliopisto

Teivo Teivainen Professori, Helsingin yliopisto

Tuula Teräväinen de Litardo Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Miika Tervonen Dosentti, Helsingin yliopisto

Salla Tuori Apulaisprofessori, Åbo Akademi

Marja Tiilikainen Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Reetta Toivanen Dosentti, Helsingin yliopisto

Sanna Valtonen Tutkija, Helsingin yliopisto

Tiina Vaittinen Tutkija, Tampereen yliopisto

Sirkku Varjonen Tutkija, Helsingin yliopisto

Soile Veijola Professori, Lapin yliopisto

Liisa Voutilainen Tutkija, Helsingin yliopisto

Esa Väliverronen Professori, Helsingin yliopisto

Östen Wahlbeck Lehtori, Helsingin yliopisto

Anu Wartiovaara Akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto

Marjukka Weide Tutkija, Jyväskylän yliopisto

Rita Wickholm Hallintopäällikkö, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

Sirpa Wrede Lehtori, Helsingin yliopisto

Tuomas Ylä-Anttila Dosentti, Helsingin yliopisto

Hanna Ylöstalo Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Minna Zechner Tutkintopäällikkö, Seinäjokki AMK

Henrika Zilliacus-Tikkanen Lehtori, Helsingin yliopisto

Kim Zilliacus Lehtori, Helsingin yliopisto

New signatures on Mar 9 – Uudet allekirjoitukset 9.3.

Merja Anis, professori, Turun yliopisto

Linda Annala, jatko-opiskelija/tutkija, Hanken Svenska handelshögskolan

Pirjo Ahokas, professori emerita, Turun yliopisto

Ainur Elmgren, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Johanna Ennser-Kananen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Ira Haavisto, johtaja HUMLOG Instituutti, Hanken Svenska handelshögskolan

Kaiju Harinen, jatko-opiskelija/tutkija, Turun yliopisto

Jeff Hearn, professori emeritus, Hanken Svenska handelshögskolan

Jenni Helakorpi, tutkija, Helsingin yliopisto

Irma Hirsjärvi, jatko-opiskelija/tutkija, Jyväskylän yliopisto

Frank den Hond, professori, Hanken Svenska handelshögskolan

Liisa Husu, professori, Örebron yliopisto

Marko Kananen, tutkija, XAMK

Ralf Kauranen, tutkija, Turun yliopisto

Saara Koikkalainen, yliopistotutkija, Lapin yliopisto

Magdalena Kmak, apulaisprofessori Åbo Akademi

Gyöngyi Kovács, professori, Hanken Svenskan handelshögskolan

Daria Krivonos, jatko-opiskelija/tutkija, Helsingin yliopisto

Katariina Kyrölä, yliopistonlehtori, Turun yliopisto

Heidi Layne, tutkija, Helsingin yliopisto

Taru Leppänen, yliopistonlehtori, Turun yliopisto

Maili Malin, dosentti, Siirtolaisuusinstituutti

Laura Mankki, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

Enni Mikkonen, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

Elina Niinivaara, jatko-opiskelija/tutkija, Tampereen yliopisto

Cristian Norocel, tutkija, Helsingin yliopisto

Emma Nortio, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Tapio Nykänen, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

Katarina Pettersson, tutkija, Helsingin yliopisto

Sari Pöyhönen, professori, Jyväskylän yliopisto

Minna Rainio, tutkijatohtori, Lapin yliopisto

Pentti Raittila, dosentti, Tampereen yliopisto

Anna-Leena Riitaoja, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Sanna Saksela-Bergholm, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Tuija Saresma, dosentti, Jyväskylän yliopisto

Tiina Seppälä, tutkijatohtori, Lapin yliopisto

Niina Siivikko, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Kristiina Skinnari, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Nikodemus Solitander, tutkijatohtori, Hanken Svenska handelshögskolan

Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

Jaana Vuori, professori, Itä-Suomen yliopisto

[i] The statment was originally published in Finnish by Image magazine and in Swedish by newspaper HBL.